Toteuttajalla tarkoitetaan rakennustöistä ja lopputuotteen konkreettisesta tuottamisesta vastaavaa tahoa. Rakennushankkeessa rakennustöitä tekeviä tahoja kutsutaan urakoitsijoiksi. Tyypillisesti rakennushankkeessa on useita eri urakoitsijoita, jotka sitoutuvat sopimuksella tekemään tietyn työkokonaisuuden. Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen (YSE) mukaan pääurakoitsija vastaa työmaan johtovelvollisuuksista.

Kosteudenhallinnan suunnittelu

Pääurakoitsija suunnittelee ja toteuttaa työmaan kosteudenhallintatoimenpiteet tilaajan asettamien tavoitteiden pohjalta. Vastaavan työnjohtajan on huolehdittava työmaan kosteudenhallintasuunnitelman laatimisesta. Kosteudenhallintasuunnitelma pohjautuu rakennushankkeen kosteudenhallintaselvitykseen.

Suunnitelmien rakennedetaljeista arvioidaan niiden riskit rakenteen kosteusteknisen toiminnan sekä työmaatoteutuksen kannalta. Riskianalyysin perusteella kosteudenhallintasuunnitelmaan kootaan kosteusteknisesti kriittiset rakenteet, materiaalit ja työtavat ja näille suunnitellaan toimenpiteet kosteuden torjumiseksi.

Olosuhdehallinta ja kuivumisolosuhteet

Rakennusosien suojaussuunnitelma laaditaan osana kosteudenhallintasuunnitelmaa. Suojaussuunnitelmassa esitetään ne toimenpiteet, joilla estetään rakennusosien, materiaalien ja järjestelmien rakentamisen aikainen kastuminen sekä saadaan luotua optimaaliset olosuhteet rakenteiden kuivumiselle. Rakenteiden kuivattaminen perustuu kuivumisolosuhteiden parantamiseen, eli rakennetta ympäröivän tilan ilman lämpötilan pitämiseen vähintään 20 °C:ssa ja suhteellisen kosteuden RH korkeintaan 50 %:ssa.

Työmaan olosuhdehallinnan ja kuivumisolosuhteiden kannalta suunnitellaan

• materiaalien ja rakennusosien sekä taloteknisten laitteiden suojaus ja varastointi (Rakennusosien suojaussuunnitelma laaditaan osana kosteudenhallintasuunnitelmaa.)
• työnaikaisten vesivuotojen torjunta (vesijohto-, sadevesiviemäri- ja vesikiertoisten lämmitysjärjestelmät)
• kuivumisolosuhteet (lämpötila, suhteellinen kosteus, tuuletus).

Kosteudenhallinnan huomioiminen rakentamisen aikataulussa

Aikataulussa esitetään rakennustyön kannalta tärkeimmät vaiheet ja kosteudenkannalta huomioon otettavat välitavoitteet, kuten

• kuivumisajat
• teknisten tilojen asennusvalmiuskohdat
• lämpö päällä -ajankohta
• toimintakokeiden suoritusajankohta
• koekäyttöjen alkamisajankohta
• eri työvaiheiden alkaminen, päättyminen ja suoritusjärjestys.

Hankkeen aikatauluihin varataan aikaa rakenteiden kuivumiselle. Rakenteiden kuivumisen kannalta merkittäviä ajankohtia ovat

• rakennusvaipan ja vesikaton valmistuminen veden- ja lämmöneristeineen ja saumoineen
• lämmitysjärjestelmän käyttöönotto
• kosteusrasitusta aiheuttavat työvaiheet kuten valut, tasoite- ja pintalattiatyöt sekä muuraus.

Muiden urakoitsijoiden perehdyttäminen

Pääurakoitsija huolehtii kosteudenhallintatoimintamallin perehdyttämisestä työmaan työntekijöille. Jokaisen rakennustyömaalla työskentelevän henkilön tulee tiedostaa omat vastuunsa ja velvollisuutensa, jotka liittyvät kosteudenhallintaan. Havaituista kosteusriskeistä tai vaurioista tulee ilmoittaa välittömästi työnjohdolle tai lähimmälle esimiehelle. Kosteusteknisiin asioihin liittyen on hyvä luoda samanlainen ilmoituskäytäntö kuin työturvallisuushavaintoihinkin. Tärkeää on, että urakoitsijat ymmärtävät mitkä ovat työmaan kosteudenhallintakäytännöt.

Materiaalitoimitusten hallinta

Materiaalien varastointia työmaalla vältetään. Jos materiaalia joudutaan varastoimaan työmaalla, tulee materiaali suojata asianmukaisella tavalla ja se on varastoitava siten, ettei se haittaa työtä tai rakenteiden kuivumista.

Laadunvalvonta

Pääurakoitsijan huolehtii oman ja aliurakoitsijoiden laadunvalvonnasta työmaalla. Kosteudenhallinnasta vastaa tyypillisesti tehtävään nimetty työnjohtaja. Kosteudenhallinta on osa työmaalla tehtäviä laadunvarmistustoimenpiteitä. Kosteudenhallinta-asioita käsitellään säännöllisesti työmaakokouksissa ja työmaalla tehdään kierroksia, joilla varmistetaan esimerkiksi suojausten paikallaanolo ja oikeat kuivumisolosuhteet. Näiden lisäksi kosteudenhallinta-asioihin kiinnitetään huomiota muiden laadunvarmistustoimenpiteiden ohella kuten

• kosteudenhallinta-asioiden esiin nostaminen tarjouksissa, sopimuksissa ja aloituspalavereissa
• kosteusteknisen toteutuksen laadun valvominen
• osallistuminen kosteusteknisesti riskialttiiden työvaiheiden aloituspalavereihin
• malliasennusten tarkastaminen
• katselmuksiin osallistuminen ja tarpeen vaatiessa katselmustarpeiden ilmoittaminen osapuolille
• kosteudenhallinta mittaukset ja kuivumisolosuhteiden seuraaminen.

Kosteusmittausten valvonta ja kosteusmittausraporttien tarkastaminen

Rakenteiden kuivumisen varmistamisessa oleellista on olosuhteiden ja rakenteiden kosteuden mittaaminen. Ks. Rakenteista tehtävät mittaukset sekä Kuivumisolosuhteiden mittaaminen. Erityisesti betonirakenteiden kosteuden varmistaminen ennen pintojen päällystämistä on tärkeää. Lue lisää aiheesta Rakenteiden pinnoitettavuusvaatimukset.

Hankkeen työmaa-aikainen dokumentointi ja valokuvaus

Rakentamisen aikana ja lopussa pääurakoitsija todentaa ja dokumentoi kosteusriskejä sisältävien työvaiheiden suunnitelmien mukaisen toteutuksen. Kuivaketju10 -toimintamallissa tähän on urakoitsijan tarkistuslista, joka sisältää käyttöönottovaiheeseen kohdistettuja riskikohtia.

Kaikista kosteudenhallintaan liittyvistä mittauksista, havainnoista, mahdollisista vesivahingoista sekä poikkeustapauksista laaditaan asianmukaiset pöytäkirjat, jotka dokumentoidaan rakennuksen tulevaa käyttöä varten. Poikkeamat ja niistä aiheutuvat toimenpiteet tulee kirjata rakennustyön tarkastusasiakirjaan.

Käyttö- ja huoltokirjan kokoaminen

Tyypillisesti päätoteuttaja on se taho, joka käytännössä kokoaa rakennuksen käyttö- ja huoltokirjan. Rakentamisvaiheen lopussa rakennuksen toteumatiedot siirretään omistajalle ja ylläpidosta vastaavalle osana huoltokirjaa, jolla hallitaan rakennuksen kunnon arviointia ja seurantaa. Huoltokirjan laadinnassa keskeistä on valita ne toimenpiteet, joilla rakenteet saavuttavat niille määritellyn käyttöiän.

Perehdytetään rakennuksen käyttäjä ja huoltohenkilökunta

Ennen rakennuksen luovutusta järjestetään rakennuksen tuleville käyttäjille sekä mahdolliselle huoltohenkilökunnalle käytönopastus. Mukana opastuksessa ovat käyttäjän ja huoltohenkilökunnan lisäksi kosteudenhallintakoordinaattori, LVI-suunnittelija, urakoitsija ja vaativissa kohteissa suunnittelijat.