Hankkeen kosteudenhallinnan vaatimukset ja tavoitteet

Rakennus sääsuojassa. Kuva: Telinekataja.

Rakennushankkeeseen ryhtyvän on määritettävä kosteudenhallinnan taso ja keskeiset toimenpiteet, joilla tavoitteeseen päästään. Keskeisiä rakentamisen kosteudenhallinnan tasoon vaikuttavia tekijöitä ovat rakenneratkaisut, rakentamisen ajankohta, aikataulu, materiaalivalinnat sekä sääsuojauksen toteutustavat.

Kosteudenhallinnalle asetetut tavoitteet kirjataan ylös kosteudenhallinta-asiakirjaan, joka toimii lähtötietona rakennussuunnitteluvaiheen kosteudenhallintasuunnitelmalle sekä työmaalla tehtävälle kosteudenhallintasuunnitelmalle. Kosteudenhallinnalle asetettavat vaatimukset on syytä sisällyttää myös tarjouspyyntöasiakirjoihin.

Määritetään asemakaavan asettamat vaatimukset suunnitteluratkaisuille

Kaavavaatimuksista etsitään ja tunnistetaan kosteusteknisesti ongelmalliset rakenteet kuten ulokeparvekkeet , puurakenteiset parveketaustaseinät sekä muu erityisdetaljiikka. Arvioidaan kosteustekniset erityistä huomiota vaativat rakenteet. Tällaisia rakenteita ovat mm. monimuotoinen julkisivu, loivien vesikattorakenteiden liitokset ja tasoerot sekä rakennuksen vaipan läpivientejä. Kosteustekniseen suunnitteluun ja suojaukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota mikäli rakennuksen runko on puuta.

Määritetään riittävä rakennusaika, jotta hankkeen eri vaiheet voidaan toteuttaa hallitusti

Arvioidaan vuodenaikojen aiheuttamat riskitekijät eri rakennusvaiheille. Erityisesti mikäli rakennuksen runkovaihe ajoittuu syksylle tai talvelle, on erityinen huomio kiinnitettävä suojauksiin ja pohdittava sääsuojien tarpeellisuutta ja käyttömahdollisuutta.  Aikataulussa olennaiset ajankohdat ovat vaipan umpeen saaminen sekä rakennuksen lämmityksen aloittaminen. Näiden tietojen pohjalta on mahdollista arvioida teoreettinen kuivumisaika, jonka jälkeen rakenteet voidaan pinnoittaa tai peittää muilla rakennusosilla.

Yhteen sovitetaan valitut runkoratkaisut ja pintamateriaalit sekä rakennusvaiheelle varattu aikataulu 

Rakennuksen ulkopuolinen kosteusrasitus arvioidaan kosteusteknisesti ongelmallisten tilanteiden selvittämiseksi. Ongelmia aiheutuu usein mikäli meri tai muu suuri vesistö on rakennuspaikan välittömässä läheisyydessä tai pohjavesi on korkealla.

Päätetään sääsuojaustaso

Rakentamisen ajankohdasta riippumatta rakentamisen aikana joudutaan varautumaan sään vaihteluun. Tarvittavan suojausmenetelmän valintaan vaikuttavat rakennuksen sijainti, koko ja muoto, rakenneratkaisut, rakennusmateriaalit, rakentamisajankohta, työjärjestys ja aikataulu sekä kustannukset.

  • Normaali sääsuojaustaso: Sääsuojaus toteutetaan rakennussuojaukseen sisältyvin kevytpeittein ja väliaikaisin suojauksin rakennusosittain tai alueittain
  • Normaalia korkeampi sääsuojaustaso: Ns. täysi sääsuojaus ja muuraustelineiden ja vesikaton huputus
  • Erityisen korkea sääsuojaustaso: Kokonaisvaltainen, itsekantava sääsuojausjärjestelmä

Riippumatta suunnitellusta suojaustasosta työmaalla tulee varautua tehostettuun kuivattamiseen tai kuivumisaikojen pidentämiseen sekä kuivumisen todentamiseen.

Sääsuojauskalustosta löydät lisätietoa Suojaus-osiosta. Lue lisää sääsuojauskalustosta ja sääsuojista.

Kosteudenhallinta-asiakirja

Kohteelle asetetut laatutavoitteet kosteudenhallinnan osalta määritellään selkeästi ja dokumentoidaan, niin että ne tulevat hankkeen kaikille osapuolille selkeästi esiin. Kosteudenhallinta-asiakirja on siis kirjallinen dokumentti vaaditusta rakennustuotannon kosteudenhallinnan tasosta. Kosteudenhallinta-asiakirja tai asetetut tavoitteet viestitään eteenpäin suunnittelijoille ja toteuttajille. Hyvä tapa on määritellä vaadittu kosteudenhallinnan taso suunnitteluohjeissa ja sopimusasiakirjoissa. Suunnittelu- ja urakkasopimuksilla määritetään reunaehdot kosteudenhallinnalle. Mikäli asiakirjoissa ei määritetä kosteudenhallinnan tasoa, on urakoitsijoilla vapaus valita käytettävät tuotanto- ja sääsuojausmenetelmät.

Kuva: Telinekataja Oy.