Urakoitsijan on otettava omassa aikataulusuunnittelussaan huomioon tilaajan asettavat vaatimukset. Rakennushankkeen ajoittuminen vaikuttaa valittaviin kosteudenhallintamenetelmiin sekä ajalliseen suunnitteluun. Aikataulussa on varauduttava sateiden ja pakkasten aiheuttamiin töiden viivästyksiin. Toisaalta aikataulun pitää ottaa huomioon eri työvaiheiden järjestys ja limitys. Kosteudelle alttiita työvaiheita ei voida aloittaa ennen kuin olosuhteet rakennuksessa ovat sellaiset, että materiaaleihin ei siirry kosteutta.
Rakenteiden kuivumisaika
Hankkeen aikatauluihin varataan aikaa rakenteiden kuivumiselle. Rakenteiden kuivumisen kannalta merkittäviä ajankohtia ovat:
- rakennusvaipan ja vesikaton valmistuminen veden- ja lämmöneristeineen ja saumoineen
- lämmitysjärjestelmän käyttöönotto
- kosteusrasitusta aiheuttavat työvaiheet kuten valut, tasoite- ja pintalattiatyöt sekä muuraus.
Rakenteiden kuivumisaika määrittää kunkin siitä riippuvan tehtävän aloitusajankohdan. Pitkä kuivumisaika aiheuttaa tehtävien päällekkäisyyttä esimerkiksi pinnoitusajankohdan myöhäisestä ajankohdasta johtuen.
Aikataulussa on otettava huomioon tasoitetyöt ja pintalattiatyöt, sillä näistä muodostuu kosteussisältöä rakennuksen rakenteisiin. Myös seinien tasoittaminen pitää sisäilman suhteellisen kosteuden korkeana, jolloin sisäilman kapasiteetti vastaanottaa rakenteista kosteutta voi olla vähäinen ja rakenteiden kuivuminen hidastua.
Aikataulussa on otettava huomioon ne toimenpiteet, jotka vaikuttava rakenteiden teoreettiseen kuivumisaika-arvioon. Kuivumisaika-arvio antaa teoreettisen ajankohdan, jolloin rakenteiden kosteudenmittaaminen kannattaa aloittaa. Mittaamisella varmistetaan, etteivät tosiasiallisesti kuivumisaikaan vaikuttavat, teoreettista kuivumisaikaa pidentävä tekijät pääse vaikuttamaan haitallisesti rakenteen toimintaan, ja rakenne voidaan pinnoittaa.
Kuivumisaika-arvioita verrataan suunniteltuun toteutusaikatauluun, ja siitä laskettuun rakenteen kuivumisaikaan ennen päällystystyöhön ryhtymistä. Kuivumisaika-arvioiden ja aikataulun perusteella voidaan määrittää, millaiset olosuhteet on luotava, jotta tarvittava kuivuminen tapahtuu aikataulun puitteissa.
Betonin kuivumisaika
Nyrkkisääntönä betonin kuivumisajan arvioinnissa on, että betonilattialle on varattava kuivumisaikaa viikko/cm aina 4 cm:iin asti. Yli 4 cm:n menevällä paksuudelle on varattava 2 viikkoa/lisä-cm, ja yli 6 cm paksun betonin kuivumisaika on 4 viikkoa/jokainen lisä-cm. Toisin sanoen 8 cm paksun betonin on annettava kuivua vähintään (4*1)+(2*2)+(2*4) = 16 viikkoa.
Kuivumisaikaan vaikuttavat:
- betonin lujuusluokka; korkealujuuksilla betonilaaduilla kuivumisnopeus on jopa kaksinkertainen tavalliseen betoniin verrattuna
- yhteen suuntaan kuivuva rakenne kuivuu 2-3 kertaa hitaammin kuin kahteen suuntaan kuivuva
- betonin lämpötilan nosto 10 asteella yleensä puolittaa kuivumisajan
- ilman suhteellisen kosteuden (RH) lasku 60 % 50 %:iin nopeuttaa kuivumisaikaa noin 20 %
- alle 50 % RH ei oleellisesti nopeuta kuivumista, mutta yli 60 % kosteus hidastaa sitä merkittävästi
- betonin uudelleen kastuminen kuivumisjakson aikana lisää kuivumisaikaa 1,4-2 -kertaiseksi
Betonin kuivumisen nopeuttamiseksi voidaan käyttää seuraavia keinoja:
- betonin valmistuksessa käytetään alhaista vesisementtisuhdetta ja notkistinta
- raudoitukseen asennetaan lankalämmityskaapelit ja lämmitetään betonia
- lämmitetään alusta ja mesta jo ennakkoon, pidetään lämpötila korkealla
- valu suojataan muovilla 1-2 viikon ajaksi
- ilman lämpötila pidetään yli 20 asteessa ja suhteellinen kosteus noin 50 %:ssa
Lattiatasoitteet hidastavat olennaisesti betonin kuivumista. Tämä voidaan ottaa huomioon siten, että betonin paksuuteen lisätään tasoitteen paksuus 2-3-kertaisena, yleensä 20-60 mm. Toinen tapa on, että betonin kuivumisaikaan lisätään 1 viikkoa jokaista tasoitteen 5 mm:ä kohden, eli tavallisemmin kaksi viikkoa. Esimerkiksi 20 mm:n paksulla kerroksella tasoitetun ontelolaatan kuivuminen 85 %:n suhteelliseen kosteuteen kestää voin kymmenen viikkoa pidempään kuin käytettäessä 5 mm:n tasoitepaksuutta.