Rakenteiden kuivatus

Mittaviiva OyKosteuden siirtyminen

Rakenteiden kuivuminen tapahtuu fysikaalisten kosteudensiirtymisilmiöiden vaikutuksesta. Kosteus voi siirtyä painovoimaisesti, kapillaarisesti, diffuusiolla tai kosteuskonvektiolla. Rakenteiden kuivatuksessa menetelminä ovat kuitenkin useimmiten luonnollinen kuivaminen, lämpötilan nostaminen, lämpötilaeron luominen, ilmavirran luominen ja mahdollinen koneellinen kuivaaminen esimerkiksi kosteudenerottimilla.

Kosteuden poistuminen

Kosteuden poistumiseen rakenteista vaikuttaa merkittävästi lämpötila ja rakennetta ympäröivä ilman suhteellinen kosteus. Ilman suhteellisen kosteuden tulee olla riittävän alhainen, jotta rakennuksessa oleva ilma pystyy vastaanottamaan rakenteista poistuvaa kosteutta. Tämän lisäksi rakenteiden kuivumisnopeus riippuu rakenteissa käytettyjen materiaalien kosteudensiirto-ominaisuuksista.

Kuivatus

Kuivatukseen liittyvät oleellisesti

  • tavoiteolosuhteet
  • ulkoilman olosuhteet ja niiden suhde kriittisiin työvaiheisiin, kuten ruiskutasoitetyöt, pintabetonilattiat ym.
  • lisälämmityksen ja koneellisen kuivatuksen tarve
  • alueellisen kuivatussuunnitelman tarve.

Kuivatuksen tarkoituksena on poistaa mahdollisimman paljon kosteutta mahdollisimman vähällä lisälämmittämisellä. Tiloissa, joissa käytetään lämmittimiä kuivaamiseen, on oltava myös tehokas ilmanvaihto. Kuivatusprosessi koostuu kolmesta tekijästä: ilman suhteellisen kosteuden alentamisesta, rakenteen lämpötilan kohottamisesta sekä ilman liikkumisesta rakenteen pinnalla.

Lämpötilan nostaminen on tehokkain tapa nopeuttaa rakenteiden kuivumista, kuitenkaan unohtamatta vuodenajan ja vallitsevien sääolosuhteiden vaikutusta kuivamiseen. Sisäilman lämpötilaa nostamalla saadaan ympäröivän ilman RH laskemaan ja samalla myös rakenteiden lämpötila nousemaan, jolloin niiden kosteutta siirtävä voima tehostuu. Rakenteita kuivattaessa sisäilman lämpötilan olisi hyvä olla vähintään +20 °C ja ilman RH korkeintaan 50 %.

Vuodenaikojen vaikutus

Työmaan kuivatusta suunniteltaessa tulee aina ottaa huomioon vuodenajat. Talvella rakenteet saa parhaiten kuivatettua nostamalla sisätilan lämpötilaa. Riittävä lämpö ajaa kosteutta pois rakenteista ja pitää sisäilman suhteellisen ilmankosteuden riittävän alhaisena. Loppusyksystä ja keväällä rakenteiden kuivumista edistää myös lämpötilan nosto, mutta tällöin olisi syytä tehostaa myös ilmanvaihtoa. Kesällä ja alkusyksystä ulkoilman ilmankosteus voi olla niin suuri, että ilman kuivaminen edellyttää erillisten kosteudenkerääjien käyttöä. Kosteudenkerääjien käyttö edellyttää kuitenkin huolellista osastointia, jotta kosteudenkerääjät eivät kerää ulkoilman kosteutta, vaan rakenteista vapautuvaa kosteutta.

Kuivatusmenetelmän valitseminen

Kosteudenpoistajat tai säteilylämmittimet voivat olla toimivia yksittäisten pienialaisten alueiden kuivattamisessa tai kosteuden poistamisessa rakennuksen joistakin osista, mutta yleisesti ottaen rungon kuivattaminen näillä menetelmillä ei ole toteutusaikana järkevää. Mikäli rakennuksen runkoa halutaan kuivattaa on helpointa, että rakennuksen oma lämmitysjärjestelmä otetaan käyttöön mahdollisimman nopeasti. Tällöin tarve väliaikaisten kuivatusjärjestelmien ja -laitteiden käytölle pidetään vähäisimpänä.

Kuivatusmenetelmää valittaessa on varmistettava, että

  • sisäilmassa on riittävästi kapasiteettia vastaanottaa kosteutta rakenteista
  • sisäilman lämpötila on riittävä
  • sisäilma vaihtuu riittävän usein

Mikäli turvaudutaan lisälämmitysjärjestelmään, on se mitoitettava tehokkaammaksi kuin tarvittaisiin, koska rakenteilla olevassa rakennuksessa on vielä lämpövuotokohtia tai tarvittaessa lämpötilaa voidaan nopeasti nostaa käyttämättömän tahon avulla.

Ilmalämmitys on monipuolinen lämmitysmuoto. Ilmalämmitystä voidaan käyttää sekä lämmitykseen että ilmanvaihtoon. Lisäksi se soveltuu myös laajempien alueiden lämmitykseen huonekohtaisen lämmityksen ohella. Kosteudenpoisto ilmasta voidaan suorittaa menetelmällä, jossa ilma otetaan ulkoilmasta, lämmitetään ja puhalletaan kuivattavaan tilaan. Tämän jälkeen tila vielä tuuletetaan, jolloin kostea ilma saadaan pois tilasta. Myös lämpösäteilyä voidaan käyttää hyväksi rakenteiden lämmittämisessä.