Rakennussuunnittelun pääsääntönä pihan ja rakennuspohjan vedenpoistossa on, että vesi johdetaan aina poispäin rakennuksesta. Pihan ja rakennuspohjan vedenpoiston suunnittelussa läpikäytäviä asioita ovat
- rakennuksen korkeusasema ja pihan yleistaso
- pihantasaus
- sade- ja sulamisvedet (hulevedet)
- tontin pohjaolosuhteet
- pintavesien imeytys tontille.
Tavallisimmin pintavesille vaurioalttiita rakenteita ovat
- maanvaraiset lattiat, joiden rakenteet ovat ulkopuolista maanpintaa alempana
- ulkoseinärakenteet, joiden alaosat ovat ulkopuolen maanpintaa alempana
- lattiarakenteen sisään ulottuvat sisäseinien rakenteet
- seinät ja lattiat joiden lämmöneristys on maanvastaisen rakenteen sisäpuolella niin, että kuivuminen estyy tai hidastuu olennaisesti
- toissijaisessa käytössä olleet kellaritilat, jotka on otettu asuinkäyttöön
- kellaritilat rinneratkaisuissa
- alapohjan alapuoliset ryömintätilat ja niitä ympäröivät rakenteet
- ryömintätilaisessa alapohjassa kosteusvaurioita voi syntyä alapohjan ja sokkelin liitokseen, joka voi olla huonosti tuulettuva ja muita osia kylmempi.
Tutustu riskirakenteiden määrittelyyn sekä tarkemmin itse riskirakenteisiin. Tutustu myös Ympäristöministeriön ohjeeseen rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta 2020 (PDF).
Rakennuksen korkeusasema ja pihan yleistaso
Rakennuksen korkeusasema ja pihan yleistaso valitaan siten, että pintavesi, maaperään imeytynyt kosteus, pohjavesi, maanpinnasta roiskuva sadevesi tai lumi rakennuksen vieressä eivät aiheuta rakennukselle haittaa. Pintamaa muotoillaan niin, että sadevedet saadaan ohjattu kaikkialla kunnollisin kallistuksin ja viemärein pois rakennuksen vierestä. Perusedellytys toimivalle pintavesisuunnitelmalle on rakennuksen korkeusaseman valinta ympäristöön nähden riittävän korkealle vaikeuttamatta kuitenkaan pintavesien hallintaa viereisten rakennusten kohdalla. Lisäksi on huolehdittava siitä, että pohjaveden pinnan ja rakennuksen alapohjarakenteiden etäisyys korkeussuunnassa on riittävä.
Suunnittelussa on hyvä ottaa huomioon arvio siitä, että muuttuvan ilmaston vaikutuksesta tulvat lisääntyvät. Tämä on hyvä ottaa huomioon erityisesti, kun rakennetaan rantojen sekä tulvavaara-alueiden läheisyyteen. Ympäristöministeriön ohjeessa Rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta on annettu lisäohjeita ja esimerkkejä.
Rakennuksen korkeusasemaan ja pihan yleistason valintaan vaikuttavat monet ympäristöasiat, kuten
- pinta- ja pohjavedenpinnan taso ja tulvariski
- tontin pohjaolosuhteet
- tontin muoto ja korkeussuhteet
- salaojituksen purku- tai liitostasot
- sade- ja jätevesiviemärien purku- ja liitostasot
- ympäröivien tonttien ja rakennusten tasot sekä sijainti
- rakennuksessa ja piha-alueella tapahtuvat toiminnot
- liikenneväylien sijainti sekä niiden korkeusasemat ja kaltevuudet.
Rakennuspohjan kuivatus
Rakennuspohjan kuivatuksesta huolehditaan mm. ohjaamalla hulevedet pois rakennuksen vierestä ja rakennuspohjan salaojituksella. Salaojituskerroksen tarkoituksena on katkaista veden kapillaarinen nousu ja ohjata valumavedet salaojaputkiin. Hulevedet eli pinnoille kertyvät sade- ja sulamisvedet poistetaan maanpinnan muotoilulla, ojittamalla ja sadeveden poistojärjestelmällä. Ensisijaisesti hulevedet pyritään imeyttämään tai niitä pyritään viivyttämään kiinteistöllä.
Kosteusriskejä rakenteissa vähennetään merkittävästi, kun rakennuspohjan kuivatusjärjestelmät suunnitellaan toimintavarmoiksi koko niiden käyttöiän ajaksi. Huomioon kannattaa ottaa, että mikäli kuivatusjärjestelmän purkukorkeus sijaitsee alemmassa korossa kuin kunnallisen sadevesiviemäriverkoston liittymiskorkeus, apuna vedensiirrossa käytetään pumppua. Pumpun toiminta varmistetaan hälytysjärjestelmällä.
Kuvan lähde: Ympäristöministeriön ohje rakennusten kosteustekninen toimivuus. 2020. Sivu 15, kuva 3.
Hulevesien imeytys tontille
Mikäli pintavesiä imeytetään tontille on maaperän oltava hyvin vettä läpäisevää eikä siitä saa aiheutua haittaa rakennukselle, naapurin tonteille ja muulle ympäristölle. Maaperän vedenläpäisevyys on osoitettava pohjatutkimuksella. Imeytyskaivossa on oltava ylivuotomahdollisuus.
Jos hulevesien imeyttäminen ei ole maaperän ominaisuuksien vuoksi mahdollista, tontille asennetaan hulevesilaitteisto. Laitteiston kautta hulevedet ohjataan avo-ojaan, vesistöön tai kunnan hulevesiviemäriin. Hulevesilaitteistoon ei saa johtaa jätevesiä.
Maanpinnan muotoilu
Maanpinnan muotoilulla huolehditaan, että pintavedet johdetaan rakennuksen vierestä hallitusti pois aiheuttamatta haittaa rakennukselle tai ympäröiville rakenteille. Maanpinta muotoillaan vähintään 1:20 kaltevaksi kolmen metrin etäisyydelle rakennuksesta poispäin.
Muotoilussa tulee ottaa huomioon maan painuminen rakennuksen vierellä vuosien aikana vierustäytön tiivistyessä pihaa enemmän. Vierustäyttöjen tiivistyksessä ja tiivistykseen käytettävän kaluston valinnassa on lisäksi otettava huomioon mahdollisen kellarin rakenteet ja mitoitus vaakavoimia vastaan.
Rakennuksen rajoittuessa asfaltoituun alueeseen ulkoseinän/perusmuurin ja asfaltin väli tiivistetään.
Rinnetalossa yläpuolelta valuvat sade- ja sulamisvedet ohjataan riittävillä vastakallistuksilla rakennuksen sivuitse. Tarvittaessa tehdään niskaojat. Niskaojan paikka, suunta ja kaltevuus valitaan siten, että valuva vesi sivuuttaa rakennuksen vähintään kolmen metrin etäisyydeltä ja ettei siitä aiheudu haittaa naapurikiinteistöille.
Hulevesien poisjohtaminen muilta pinnoilta
Katolta syöksytorvien kautta poistuva sadevesi johdetaan sadevesiviemäriin tai pois rakennuksen vierestä niin, ettei vesi pääse salaojajärjestelmään eikä imeytymään vierustäyttöjen kautta kapillaarisesti rakenteisiin. Kattovedet johdetaan syöksytorven alapäässä sadevesiverkostoon. Pintakouruja käytetään vain erityistapauksissa esim. korjausrakentamisessa. Sadevesikourujen ja erityisesti syöksytorvien vauriot saattavat aiheuttaa nopeasti vakavia vaurioita seinärakenteissa.
Sade- ja pintavesien pääsy salaojajärjestelmään estetään rakennuksen vieressä piha-alueen päällysteellä tai pintamaan alla olevalla huonosti vettä läpäisevällä ainekerroksella tai muovikalvolla.
Sadevesiviemäriputkiston toimivuus varmistetaan routasuojauksella ja tarvittaessa lisäksi saattolämmityksellä, jos putkisto joudutaan olosuhteista takia asentamaan lähelle maanpintaa.
Yleisten viemäreiden toiminta-alueilla sadevedet johdetaan seka- tai sadevesiviemäriin tai vesilaitoksen ylläpitämään ojaan (ei koskaan jätevesiviemäriin). Kiinteistön omistajan tai -haltijan velvollisuus on huolehtia siitä, että luonnollisen vedenjuoksun muuttamisesta ei aiheudu haittaa naapurikiinteistöille.
Tontin pohjaolosuhteet
Erittäin routivilla maapohjilla on huomioitava myös routimisen aiheuttama maan kohoaminen routaeristyksen ulkopuolella.
Rakennuspohjan salaojitus
Rakennuspohjan salaojituskerroksen tehtävänä on katkaista veden kapillaarinen nousu ja ohjata vedet salaojaputkiin. Salaojituksessa käytetään tyypillisesti routimatonta soraa, jossa ei ole maatuvaa tai hienojakoista maa-ainesta eikä esimerkiksi lunta tai rakennusjätettä. Rakennuksen alle jäävä humuspitoinen maa poistetaan aina maarakennustöiden yhteydessä. Rakennuksen vierellä ympäröivien hienojakoisten maa-aineisten sekoittuminen salaojitukseen estetään suodatinkankaalla.
Salaojien on johdettava perustusten kuivatusvedet salaojakaivojen kautta perusvesien kokoojakaivoon. Alueen viemäröitijärjestelmästä riippuen kuivatusvedet voidaan ohjata avo-ojaan, vesistöön, kunnan hulevesiviemäriin tai ne voidaan imeyttää maahan. Jäte- ja hulevesiä ei saa johtaa perustusten kuivatusvesiviemäriin.
Edellä esitetyn lisäksi kiinnitetään huomiota seuraaviin asioihin
- Sadevesiverkoston linjat johdetaan sadevedentarkastuskaivosta toiseen
- Sadevesikaivoja ei saa laittaa hiekkalaatikon läheisyyteen.
- Hiekka-alueen sadevesikaivon ympärillä on oltava vähintään 1 metri kiveystä joka suuntaan.
- Syöksytorvet tehdään maasta lukien vähintään 2 metrin korkeudelle 2 mm paksusta teräksestä
- Syöksytorvi tuodaan mahdollisimman lähelle rännikaivoa
- Rännikaivon ympärille tehdään yleensä loiskekuppi, asfalttialueelle asfaltista muotoilemalla, istutusalueella kaivo kierretään kivetyksellä.
- Rännikaivoja ei käytetä pintavesikaivoina, vaan pintavesikaivot tehdään erikseen kauemmaksi rakennuksesta.
- Rännivesikaivon ympärillä maa muotoillaan niin, että rännikaivon tukkeentuessa vesi virtaa rakennuksesta poispäin sadevesikaivoon.
- Talojen vierelle ei tule istuttaa mitään. Seinän ja istutus/nurmialueen väliin tulee vähintään 0,5 m kiveys/sorakaista. Puita ei tule istuttaa 5 m lähemmäs rakennusta.
- Talon seinustoille ei tule istuttaa köynnöksiä. (Seinän kuivuminen, salaojien tukkeentuminen juurista, kourujen ja kaivojen roskaantuminen)
Tarkastuslista:
- Tehdäänkö rakennuspaikalle erillinen pintavesisuunnitelma?
- Tehdäänkö rakennuspaikalle erillinen pintavaaitus (yleiseen korkeusjärjestelmään sidottu) ennen suunnitteluvaihetta?
- Onko rakennuksen viereinen maanpinta ulospäin viettävä vähintään 1:20, ts. vähintään 15 senttimetriä 3 metrin matkalla?
- Onko sokkelin ja lattian yläpinta vähintään 30 cm valmiin maanpinnan yläpuolella?
- Johdetaanko kattovedet suoraan rännikaivoihin ja edelleen ehytseinämäiseen sadevesiputkeen?
- Varaudutaanko em. varsinaisen sadevesijärjestelmän tukkeutuessa estämään veden pääsy rakenteisiin johtamalla vesi rännikaivosta pintoja pitkin poispäin rakennuksesta?
- Sijoittuvatko lumien suunnitellut läjityspaikat yli 3 m etäisyydelle rakennuksista?
- Valuvatko läjitetyn lumen sulamisvedet suunnitellusti poispäin rakennuksista?
- Esitetäänkö lumen läjityspaikkoja suunnitelmissa riittävästi, vähintään 15 m2?
- Ovatko puiden ja puumaisten pensaiden sijoitusetäisyydet rakennuksen sokkelista yli 3 metriä?
- Ovatko kukkapenkit sokkelista yli 1 metri etäisyydellä?
- Todetaanko kapillaarikatkomateriaalin veden nousukorkeus ja puhtaus luotettavasti ?
- Onko kapillaarikatkokerros paksuudeltaan vähintään suunnitelmien mukainen ja yhtenäinen rakennuksen alla perustus mukaan lukien lisäksi onko katkon alusta pinnaltaan ulospäin viettävä?
- Erotetaanko kapillaarikatkon päälle mahdollisesti tuleva täyttökerros suodatinkankaalla kapillaarikatkosta?
- Jos perustusten alle maapohjan kantavuus edellyttää kapillaarisesti vettä nostavaa mursketta tai jos pohjavesi on lähempänä perustusten alapinnasta kuin perustusten alapuolisen materiaalin kapillaarinen vedennousukorkeus, esitetäänkö suunnitelmissa kapillaarisen vedennousun estäminen, esim. bitumieristyksellä anturan ja sokkelin työsaumassa?