Maanvastaiset alapohjat

Maanvastaiset alapohjarakenteet ovat kosketuksissa salaoja- ja täyttökerroksen tai pohjamaan kanssa. Maanvastaisten alapohjien kosteustekninen toimivuus varmistetaan

  • rakenteen tiiveydellä
  • rakennuspohjan kuivattamisella ja kuivana pitämisellä sekä
  • alapohjarakenteiden oikeaoppisella suunnittelulla ja toteuttamisella.

Rakennuspohjan ja tonttialueen kuivatusta on käsitelty RT kortissa RT 81-11000 Rakennuspohjan ja tonttialueen kuivatus.

Tiiviys

Alapohjan alla on usein otolliset olosuhteet mikrobien ja homeen kasvulle. Maanvastaisen alapohjarakenteen tulee olla ilmatiivis, jotta korvausilma ei tule rakenteen läpi. Ilmatiivis alapohjarakenne estää myös maaperän radonin kulkeutumisen sisäilmaan.

Alapohjarakenteen tiiveyden kannalta haastavia kohtia ovat:

  1. Rakenteiden väliset liitoskohdat
  2. Läpivientien tiivistäminen
  3. Betonin halkeilun estäminen
  4. Maapohjan täytön huolellinen tiivistäminen painumien estämiseksi
  5. Putkien vierustäytöt on tehtävä maa-aineksella, joka ei riko putkea
  6. Kantavissa laatoissa lämmöneriste on kiinnitettävä mekaanisesti haponkestävillä kiinnikkeillä laattaan, jotta lämmöneristeiden väliin ei synny ilmarakoja painumisen vuoksi.


Ohjeita tiiviin alapohjarakenteen toteuttamiseksi on esitetty RT-kortissa RT 81-11099 Radonin torjunta.

Lämmöneristekerrosten määrän kasvattaminen lisää eristekerrosten painumista kuormituksen alla. Eristekerrosten ja samalla lattioiden painuminen voi johtaa vedeneristysten ja radontiivistysten pettämiseen sekä vaurioittaa eristetilassa kulkevia putkistoja. Painuminen tapahtuu vuosien kuluessa, jolloin ongelmat ilmenevät viiveellä.

Kantavissa alapohjissa kaikki eristekerrokset tulee kiinnittää mekaanisesti laattaan. Eristekerrosten väliin ei saa muodostua rakoja maaperän myöhemmin tapahtuvan painumisen vuoksi.

Alapohja pysyy tiiviinä, kun rakenteissa ei tapahdu painumien ja routimisen aiheuttamia muodonmuutoksia. Muodonmuutoksia voi tapahtua betonin kuivuessa.

Kapillaarisen vedennousun estäminen

Kapillaarinen vedennousu estetään riittävän paksulla kapillaarisen vedennousun katkaisevalla kerroksella. Kerroksen tulee olla riittävän paksu ja koostumukseltaan vettä hyvin läpäisevää ja tehty ei-kapillaarisesta materiaalista. Kiinnitä huomiota erityisesti raekokojakaumaan sekä massan tiivistysasteeseen.

Kapillaarinen kosteudensiirtyminen on estettävä myös lattialaatan yläpuolella. Laatan ja puukoolauksen väliin on asennettava bitumikermi. Pääosan lämmöneristyksestä tulee olla betonilaatan alla.

Kapillaarisen nousukorkeuden voi arvioida laittamalla läpinäkyvään putkeen kapillaarikatkona käytettävää kuivaa materiaalimassaa, antamalla veden nousta kapillaarisesti ja mittaamalla nousukorkeuden. Kapillaarikerroksen tulisi olla suurempi kuin mitattu nousukorkeus.

Diffuusiolla nousevan kosteuden estäminen

Diffuusiolla siirtyvää kosteutta voidaan estää asentamalla alapohjan lämmöneristekerroksien saumat limittäin. Käytettävän eristeen tulee olla mahdollisimman diffuusiotiivistä ja tiivisteen tarpeeksi paksu.

Diffuusio lisääntyy mikäli maaperä lämpiää esimerkiksi lämpöputkien tai laajarunkoisen rakennuksen vaikutuksesta. Huonetilan jäähtymistä maaperää kylmemmäksi on vältettävä.

Pinnoitus

Rakenteen rakennekosteuden on poistuttava riittävästi ennen rakenteen pinnoittamista. Pinnoitteen valinnassa on huomioitava olosuhteet. Liian tiiviin pinnoitemateriaalin käyttö voi aiheuttaa kosteuden tiivistymisen lattian ja pinnoitteen väliin.

Pinnoittamisen raja-arvoja on annettu kirjallisuudessa. Ensisijaisesti noudatetaan kuitenkin materiaalivalmistajan ohjeita. Riittävä kuivuminen on varmistettava kosteuden mittaamisella.

Rakentamisen suojaaminen

Maapohja suojataan tarvittaessa pakkasen aiheuttamalta jäätymiseltä. Maapohjan tulee olla sula valun alkaessa.