Tuulettuvien eli ryömintätilaisten alapohjien alle jätetään ilmatila (ryömintätila), johon on suunnitellaan ilmanvaihto. Ryömintätilaisten alapohjien kosteustekninen toimivuus varmistetaan
- rakenteen tiiveydellä,
- ryömintätilan olosuhteiden hallinnalla (pohja-, sade- ja sulamisvesien hallinta, tuuletus ja eristys) sekä
- rakenteiden oikeaoppisella suunnittelulla ja toteutuksella.
Rakennuspohjan ja tonttialueen kuivatusta on käsitelty RT kortissa RT 81-11000 Rakennuspohjan ja tonttialueen kuivatus (2010).
Tutustu myös Ympäristöministeriön ohjeeseen rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta 2020 (PDF).
Kuva: Periaattekuva ryömintatilan toteutuksesta.
Ryömintätilaisen alapohjan kosteusriskejä ovat mm.
- Epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan (homeet, mikrobit, radon). Riski torjutaan tiiviillä rakenteella (läpiviennit, liitokset, ehjät eristeet ilmasulut, betonirakenteet)
- Ryömintätilaan kertyy vettä. Riski torjutaan ottamalla huomioon sade- ja pohjavesien hallinta.
- Ryömintätilan ilman liiallinen kosteus. Riski torjutaan ottamalla huomioon tuuletus sekä maaperän eristys
- Rakenteen liian aikainen pinnoitus. Riski torjutaan huolehtimalla kosteusmittauksien avulla, että rakenne on kuiva.
Lue lisää Tuulettuvan alapohjan kosteusriskikohdista.
Tiiviys
Ryömintätilaan muodostuu ajoittain lämpö- ja kosteusolosuhteet, jotka ovat suotuisat mikrobienkasvulle. Rakenteen tulee olla ilmatiivis, jotta sisäilmaan ei tule korvausilmaa rakenteen läpi. Ilmatiivis alapohjarakenne estää myös radonin kulkeutumisen sisäilmaan.
Alapohjarakenteen tiiveyden kannalta haastavia kohtia ovat rakenteiden väliset liitoskohdat, läpivientien tiivistäminen sekä yhtenäiset pinta- ja eristekerrokset.
Ohjeita tiiviin alapohjarakenteen toteuttamiseksi on esitetty RT-kortissa RT 103123 Radonin torjunta (2019).
Ryömintätilan puhdistus
Ryömintätilaan ei saa jäädä rakennusjätettä, muottilautoja, multaa tai muuta orgaanista materiaalia. Ryömintätilassa ei saa varastoida tavaroita, sillä ne voivat homehtua ja haitata ryömintätilan kuivumista ja tuuletusta.
Ryömintätilaan rajoittuvien materiaalien suositellaan olevan kosteutta hyvin kestäviä ja kosteana lujuutensa säilyttäviä.
Tuuletus
Ryömintätilaan tulee suunnitella ympärivuotisesti toimiva tuuletus. Ryömintätilan ilman tulisi vaihtua 0,5–1 kertaa tunnin aikana. Tuuletus voidaan järjestetään perusmuurin tuuletusaukkojen- ja putkien kautta ulkoilmaan. Tuuletusta voidaan tehostaa tarvittaessa koneellisesti tai painovoimaisesti johtamalla poistoputki katolle.
Ryömintätilan tuuletusaukkojen kokojen ohjearvot RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet mukaan ovat 0,5–1,0 ‰ alapohjan pinta-alasta riippuen rakennuspaikasta. Huomioi, että tuuletusaukon peittävät/suojaavat säleiköt heikentävät ilman virtausta ja ne tulee huomioida pienennyskertoimin.
Ilmatilan korkeudeksi suositellaan vähintään 1,2 m korkeutta huoltotöiden vuoksi (muuten suositus on 0,8 m). Alapohjarakenteiden palkit ja perusmuurit voivat jakaa ryömintätilaa ja haitata tuulettumista.
Kuva: Esimerkki ryömintätilan tuuletuksesta puu- ja betonirakenteisissa alapohjissa. Lähde: Ympäristöministeriön ohje rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta 2020. Sivu 32, kuva 13.
Pohja-, sade- ja sulamisvesien hallinta
Ryömintätilaan ei saa lammikoitua vettä. Sade- ja sulamisvesien lammikoituminen estetään hulevesien poistojärjestelmillä, maanpinnan muotoilulla ja rakennuspaikan salaojituksella. Pohjaveden nousu ryömintätilaan estetään salaojituksella sekä kapillaarisen nousun katkaisevalla kerroksella.
Ryömintätilan maanpinnan tulisi olla ympäröivää maanpintaa ylempänä. Mikäli maanpinta on alempana, vesi voi kerääntyä ryömintätilaan ja painovoimainen tuuletus ei toimi.
Kondenssin ja diffuusion pienentäminen
Ryömintätilan maapohja suositellaan lämmöneristettäväksi kauttaaltaan, jolloin maapohja jäähtyy ja diffuusiolla siirtyvän kosteuden määrä vähenee. Solumuovilämmöneriste maanpinnalla ehkäisee maasta nousevan vesihöyryn kulkua sekä ryömintätilan lämmön siirtymistä maaperään. Maapohjan eristäminen on erityisen tärkeää puurakenteisessa ryömintätilaisessa alapohjassa. Kivirakenteisen alapohjan lämmöneristämisessä kevytsora- tai sepelikerroksen käyttö on mahdollista.
Kosteus voi kondensoitua viileisiin alapohjarakenteisiin, jos ryömintätilan suhteellinen kosteus nousee riittävän korkeaksi. Tätä tapahtuu, kun ryömintätilan lämpötila on ulkoilmaa alhaisempi ja ilman vaihtuessa ryömintätilan ilman suhteellinen kosteus nousee.
Kivirakenteisessa ryömintätilallisissa alapohjissa lämmöneristeen tulee olla alapuolella. Saumat ja läpiviennit tiivistetään saumavaahdolla. Puurakenteisissa ryömintätilaisissa alapohjissa tuulensuojan tulee olla aina hyvin kosteutta kestävä.
Maanvastainen seinärakenne
Maanvastaisessa seinärakenteen suunnittelussa tulee ottaa huomioon ympäröivän maan kosteus ja hulevedet. Ulkoseinä tulee vedeneristää tai vedenpaine-eristää. Eristyksen tulee sijaita maanvastaisen ulkoseinärakenteen ulkopinnassa tai ulkopuolisen, maata vasten olevan lämmöneristyksen sisäpuolella. Kun seinän vierustalla ja rakennuksen alla on toimiva salaojitusjärjestelmä, voidaan seinällä käyttää vedeneristeitä, kuten perusmuurilevyä. Mikäli perusmuuriin kohdistuu ajoittaista vedenpainetta, käytetään jatkuvia vedeneristeitä, kuten kumibitumikermiä.
Perusmuurista ja alapohjasta siirtyvä kosteus
Kosteuden siirtyminen perusmuurista tai alapohjarakenteista yläpuolisiin rakenteisiin tulee estää. Alasidepuu erotetaan kivirakenteista esimerkiksi kumibitumikermillä. Rakenteita suunniteltaessa varmistetaan, että seinän alareunarakenne pääsee kuivumaan.