Muurattujen ja harkkorakenteisten ulkoseinien riskejä ovat mm.
- lisälämmöneristys sisäpuolelta, jolloin lämmöneristeen ja harkon rajapintaan voi muodostua mikrobien kasvulle otolliset olosuhteet. Sisäpuolinen lämmöneristys alentaa ulkokuoren lämpötilaa ja lisää pakkasvaurioriskiä
- ulkopinnan liian tiivis pinnoitus
- saumojen huono kunto
- rakenteen ja rappauskerroksen halkeilu
- sisäpuolinen ylipaine (ilmanvaihto)
- tuuletusraon tukkeutuminen laastipurseilla.
Kosteusrasitusta vähentävät rakenneratkaisut
Ulkoverhouksen tausta tuuletetaan aina, kun ulkoverhous, kuten tiili, imee voimakkaasti vettä. Ulkoverhouksen tausta tuuletaan ja vuotovedet ohjataan hallitusti pois. Tuuletusvälin tulee olla vähintään 30 mm. Tuuletusvälin sisäpinta liittymineen tulee olla mahdollisimman vesitiivis, jotta vesi ei pääse kulkeutumaan rakenteisiin. Erityisesti muuratuissa julkisivuissa tarkistetaan, että laastipurseet eivät vaikuta rakenteen tuulettumiseen ja kuivumiskykyyn. Huolehditaan, että ulkoseinän alaosassa sekä ikkunoiden, ovien ja välipohjien kohdalla rakennekerrokset johtavat vuotovedet pois.
Kerroksellisissa ulkoseinärakenteissa, kuten rapatuissa julkisivuissa, joissa ei ole erillistä tuuletusväliä rakennusmateriaalit valitaan niin, että ne kestävät kosteusrasituksen. Materiaaleista tulee arvioida niiden kosteuskertymä sekä rakenteen kuivumiskyky.
Harkkorakenteisen ulkoseinän pinnoitus esimerkiksi rappaamalla vähentää sadeveden imeytymistä. Pinnoitteen valinnassa on huomioitava alustan lämpö- ja kosteusliikkeet ja pinnoitteen vaikutus rakenteen kuivumiseen. Kosteusteknisesti parhaiten toimii mahdollisimman vesitiivis ja hyvin höyryä läpäisevä pinnoite.
Pinnoitteen halkeilua ehkäistään käyttämällä kuitulaastia tai rappausverkkoa sekä tekemällä liikuntasaumoja. Liikuntasaumojen tulee olla vesitiiviitä. Halkeilua esiintyy tyypillisesti aukkojen, kuten ovien ja ikkunoiden, yläkulmissa.
Huolehditaan, että eristekerrokseen ei jää ulkoa sisälle johtavia tyhjiä rakoja. Harkon keskellä olevan solumuovipohjaisen lämmöneristeen pintaan levitetään polyuretaanivaahtokerros asennuksen yhteydessä, jolla varmistetaan lämmöneristekerroksen yhtenäisyys ja rakenteen tiiviys.
Sisäilman kosteusrasitusta vähennetään pinnoittamalla sisäpinta höyrytiiviillä pinnoitteella.
Kuvat: Periaatekuva seinärakenteiden veden ja kosteudenkulkeutumiseen vaikuttavista tekijöistä. Lähde: Ympäristöministeriön ohje rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta 2020. Sivu 38, kuva 17.
Ilmatiiviys
Harkoista muuratut seinät eivät sellaisenaan ole ilmatiiviitä, vaan ilmatiiviys muodostuu seinän sisäpinnan tasoituksesta. Tasoite on tehtävä kauttaaltaan siten, että se liittyy toimivasti muiden rakennusosien sekä aukkojen ilmatiiviisiin kerroksiin. Tasoituksen tulee ulottua seinien ylä- ja alareunoihin, sekä kiintokalusteiden ja alaslaskettujen kattojen taakse.
Harkkorakenteisen seinien saumat on tehtävä huolella. Harkkoseinillä, joiden saumat eivät ole ilmatiiviitä saavutetaan ilmatiiviys pinnoittamalla harkko molemmin puolin esimerkiksi tasoitteella tai rappauksella.
Liitokset ja läpiviennit tehdään ilmatiiviiksi käyttämällä elastista saumausta tai läpivientikappaleita.
Poltetuista tiilistä tehdyn seinän sisäpinnan tiiviys jää yleensä puutteelliseksi. Ilmatiiviys pyritään aikaansaamaan ilmatiiviillä lämmöneristekerroksella.
Rakenteiden kuivuminen
Rakenteen pinnoitusajankohtaa määriteltäessä on otettava huomioon harkkorakenteeseen mahdollisesti sitoutunut suuri rakennekosteuden määrä. Lämpöeristetyn harkon sisäkuoren on päästävä kuivumaan riittävästi ennen harkon pinnoittamista höyrytiiviillä kerroksella. Huolehditaan, että seinän alaosan vedenohjaus ei vaikuta seinän kuivumiskykyyn.
Solumuovipohjaisilla lämmöneristeillä on tyypillisesti suuri vesihöyrynvastus, joka hidastaa kuivumista lämmöneristeen suuntaan.
Sisäkuori voidaan pinnoittaa, kun rakenteen huokosilman suhteellinen kosteus on alittanut pinnoitteen edellyttämän kriittisen suhteellisen kosteuden.
Alin kuva: Esimerkki alareunan tuuletuksesta ja vedenohjauksesta. Lähde: Ympäristöministeriön ohje rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta 2020. Sivu 40, kuva 19.
