Muuratut ja harkkorakenteiset ulkoseinät

Muurattujen ja harkkorakenteisten ulkoseinien riskit lyhyesti

  1. Lisälämmöneristys sisäpuolelta, jolloin lämmöneristeen ja harkon rajapintaan voi muodostua homeelle otolliset olosuhteet. Sisäpuolinen lämmöneristys alentaa ulkokuoren lämpötilaa ja lisää pakkasvaurioriskiä
  2. Ulkopinnan liian tiivis pinnoitus
  3. Saumojen huono kunto
  4. Rakenteen ja rappauskerroksen halkeilu
  5. Sisäpuolinen ylipaine (ilmanvaihto)
  6. Tuuletusraon tukkeutuminen laastipurseilla

Kosteusrasitusta vähentävät rakenneratkaisut

Harkkorakenteisen ulkoseinän pinnoitus esimerkiksi rappaamalla vähentää sadeveden imeytymistä. Pinnoitteen valinnassa on huomioitava alustan lämpö- ja kosteusliikkeet ja pinnoitteen vaikutus rakenteen kuivumiseen. Kosteusteknisesti parhaiten toimii mahdollisimman vesitiivis mutta hyvin höyryä läpäisevä pinnoite.

Pinnoitteen halkeilua ehkäistään käyttämällä kuitulaastia tai rappausverkkoa sekä liikuntasaumoin. Liikuntasaumojen tulee olla vesitiiviitä. Halkeilua esiintyy aukkojen, kuten ovien ja ikkunoiden, yläkulmissa.

Eristekerrokseen ei saa jäädä ulkoa sisälle johtavia tyhjiä rakoja. Harkon keskellä olevan solumuovipohjaisen lämmöneristeen pintaan levitetään polyuretaanivaahtokerros asennuksen yhteydessä, jolla varmistetaan lämmöneristekerroksen yhtenäisyys ja rakenteen tiiviys.

Sisäilman kosteusrasitusta vähennetään pinnoittamalla sisäpinta höyrytiiviillä pinnoitteella.

Ilmatiiviys

Harkoista muuratut seinät eivät sellaisenaan ole ilmatiiviitä, vaan ilmatiiviys muodostuu seinän sisäpinnan tasoituksesta. Tasoite on tehtävä kauttaaltaan siten, että se liittyy toimivasti muiden rakennusosien sekä aukkojen ilmatiiviisiin kerroksiin. Tasoituksen tulee ulottua seinien ylä- ja alareunoihin, sekä kiintokalusteiden ja alaslaskettujen kattojen taakse.

Harkkorakenteisen seinien saumat on tehtävä huolella. Harkkoseinillä, joiden saumat eivät ole ilmatiiviitä saavutetaan ilmatiiviys pinnoittamalla harkko molemmin puolin esimerkiksi tasoitteella tai rappauksella.

Liitokset ja läpiviennit tehdään ilmatiiviiksi käyttämällä elastista saumausta tai läpivientikappaleita.

Poltetuista tiilistä tehdyn seinän sisäpinnan tiiviys jää yleensä puutteelliseksi. Ilmatiiviys pyritään aikaansaamaan ilmatiiviillä lämmöneristekerroksella.

Rakenteiden kuivuminen

Rakenteen pinnoitusajankohtaa määriteltäessä on otettava huomioon harkkorakenteeseen mahdollisesti sitoutunut suuri rakennekosteuden määrä. Lämpöeristetyn harkon sisäkuoren on päästävä kuivumaan riittävästi ennen harkon pinnoittamista höyrytiiviillä kerroksella.

Solumuovipohjaisilla lämmöneristeillä on tyypillisesti suuri vesihöyrynvastus, joka hidastaa kuivumista lämmöneristeen suuntaan.

Sisäkuori voidaan pinnoittaa kun rakenteen huokosilman suhteellinen kosteus on alittanut pinnoitteen edellyttämän kriittisen suhteellisen kosteuden.