Tuulettuvalla yläpohjalla tarkoitetaan sekä ristikkorakenteisia yläpohjia että kantavan betonirakenteen (paikalla valettu laatta, ontelolaatta) päälle tehtyjä puurakenteisia vesikattorakenteita.
Lämmöneristyksen lisäys sekä ilmastonmuutos muuttaa tuuletettujen yläpohjien olosuhteita jonkin verran homeen kasvulle otollisemmiksi.
Tuulettuvan yläpohjan riskit lyhyesti. Lue lisää Tuulettuvan yläpohjan kosteusriskikohdista.
- Kosteuden kondensoituminen vesikatteen alla
- Liian pieni tai suuri tuuletus. (suositeltu ilmanvaihtokerroin on 0,5-1,0 1/h)
- Kapillaarikatkon puuttuminen betonilaatan ja puurakenteisen katon alajuoksun välillä
- Vesikatteen läpiviennit, liitokset ja saumat ovat epätiiviitä
- Rakennusaikana rakenteeseen päässyt vesi
- Räystään kautta rakenteeseen pääsevä vesi ja lumi
Kosteusrasitusta vähentävät rakenneratkaisut
Puurunkoisessa yläpohjassa kantavien puurakenteiden kosteusteknistä toimintaa voidaan parantaa laittamalla niiden yläpuolelle lämmöneristys, jonka lämmönvastus on vähintään 0,4 m2/K/W. Ristikkorakenteella toteutetuissa yläpohjissa ulkopuolinen lämmöneristys voidaan toteuttaa eristävällä aluskatteella tai erillisellä aluskatteen ja ristikon yläpaarteen väliin laitettavalla lämmöneristekerroksella.
Aluskatteen tulee olla vedenpitävä ja kosteutta kestävä, eikä se saa repeytyä tai vaurioitua rakenteiden muodonmuutosten seurauksena.
Elementeistä koostuvissa metallisissa kevythormeissa savukaasujen lämpötila voi nousta liian korkeaksi paikallisesti paksun yläpohjan lämmöneristeen kohdalla aiheuttaen palovaaran. Kevythormien liitoskohdassa yläpohjan lämmöneristyksen paksuutta on paikallisesti pienennettävä (Tutkimusselostus TTY/PALO/1950, 2011).
Loivilla katoilla käytetään jatkuvia katteita. Jyrkillä katoilla kallistusten oltava riittäviä. Vettä ei saa juoksuttaa liikuntasaumojen yli.
Ilmatiiviys
Puurakenteisissa yläpohjissa rakenteen ilmatiiviys saavutetaan joko kalvomaisilla tai levymäisillä rakennustarvikkeilla. Sama kerros toimii käytännössä myös yläpohjan höyrynsulkuna. 0,2mm paksuinen höyrynsulkumuovi asennetaan niin, ettei läpivienneistä tai sähköasennuksista aiheudu siihen epäjatkuvuuskohtia. Jatkokset ja liitokset muihin rakennusosiin sekä aukkojen ja läpivientien ilmatiiviisiin kerroksiin tulee toteuttaa vähintään 150 mm limityksin ja puristavalla liitoksella.
Yläpohjan ilmansulkuna voidaan käyttää myös solumuovieristelevyjä, joilla on riittävän suuri vesihöyrynvastus. Solumuovieristelevyt vaahdotetaan kattokannattajien väliin rakenteiden liikkeet huomioiden sopivalla saumausvälillä ja joustavalla saumausvaahdolla.
Läpivientien tiivistämiseen on kiinnitettävä huomiota. Reikien tekoa höyrynsulkuun tulee välttää, ja läpiviennit on toteutettava solumuovieristeestä tehtävän kauluksen avulla, jolloin tiivistäminen onnistuu polyuretaanivaahdolla.
Betonilaatan ilmatiiveys varmistetaan asentamalla bitumikermi kauttaaltaan betonilaatan päälle. Kermi toimii samalla rakennusaikaisena sääsuojana ennen kattorakenteen asentamista.
Veden poisjohtaminen
Vesikatot suunnitellaan niin, että vesi poistuu katolta mahdollisimman esteettömästi. Ulkopuoliset syöksyputket on usein syytä varustaa itsesäätyvällä sulatuskaapelilla, varsinkin rakennuksen pohjoispuolella.
Erityiskohdat
Läpiviennit, kaivot ja muut yksityiskohdat sijoitetaan vähintään 500 mm etäisyydelle toisistaan, räystäistä sekä katolle nousevista rakenteista. Vedeneristyksen lävistyksiä tulee välttää.
Pellityksissä on otettava huomioon tuulen paine sekä liikevara.
Vesikatoilla vedeneristeissä pyritään välttämään liikuntasaumoja.