Rakenteiden kuivumisolosuhteilla tarkoitetaan rakenteita ympäröivän tilan olosuhteita. Tilan olosuhteista mitataan tilan ilman lämpötilaa (°C) sekä suhteellista kosteutta (RH %). Tilan olosuhteiden lisäksi rakenteiden kuivumiseen vaikuttavat osastoitua tilaa ympäröivien tilojen olosuhteet, ulkoilman olosuhteet sekä ilman vaihtuvuus rakenteen pinnassa.
Optimaaliset olosuhteet rakenteiden kuivumiselle ovat +20 °C lämpötila sekä alle 50 % RH suhteellinen kosteus. Lämmitystä ja ilmanvaihtoa tai kuivatusta voidaan tehostaa tai heikentää tarvittavaan suuntaan mittausten seurannan perusteella.
Ilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden mittaaminen
Kuivuvan rakennuksen sisäilman lämpötila vaikuttaa sisäilman kykyyn vastaanottaa kosteutta rakenteista. Riittävä kuivuminen, betonin kovettuminen sekä sopivat työskentelyolosuhteet varmistetaan riittävällä, mutta ei liian lämpimällä sisälämpötilalla.
Ilman suhteellisen kosteuden pitkäaikaismuutoksia mitataan sähköisillä mittalaitteilla. Ilman suhteellisen kosteuden mittaamiseen voidaan käyttää samaa laitetta kuin betonin suhteellisen kosteuden mittaamiseen. Mittaamiseen voidaan käyttää myös yhdistelmälaitteita, jotka mittaavat ja tallentavat sekä lämpötilan että ilmankosteuden. Kuivumisolosuhteiden jatkuvaan mittaamiseen käytetyt mittalaitteet eivät ole yhtä tarkkoja kuin ennen pinnoitusta tehtävien tarkkojen mittausten mittalaitteet, mutta antavat riittävän kuvan muutoksista tuotannonsuunnittelun tarkoituksiin.
Sisäilman lämpötilaa mitataan päivittäin ennen työvuoron alkamista rakennuksen eri kerroksiin ja eri tiloihin sijoitetuista mittareista. Mittauspisteet valitaan siten, että kuivuvaan tilaan vaikuttavien tilojen lämpötilat voidaan huomioida. Valinta tulee myös tehdä niin, että väliaikaiset olosuhteet, kuten suora auringonpaiste tai ovien avaaminen, eivät pääse vaikuttamaan mittaustuloksiin.
Myös ulkoilman lämpötilaa ja ilmankosteutta tulee mitata referenssitietona sisäilmamittauksille. Ulkoilman absoluuttinen kosteussisältö (g/m³) vaikuttaa kuivaustavan valintaan: kuivaa ulkoilmaa voidaan käyttää korvausilmana, ulkoilman ollessa kosteaa tulee rakennuksen vaippa sulkea ja käyttää ilmankuivaimia rakennuksen sisällä.
Mittauksia voidaan tarkentaa lisäämällä mittauskertoja ja mittauspisteitä. Myös mittauslaitteiden ominaisuuksilla voidaan tehostaa seurannan vaatimaa työtä. Käyttämällä dataloggereita, jotka tallentavat lämpötilan määräajoin, voidaan vähentää kirjaamiseen kuluvaa aikaa. Tällöin tulee kuitenkin edelleen seurata laitteiston toimivuutta. Lämpökameroita voidaan hyödyntää lämmön jakautumisen tarkkailuun sekä lämpövuotokohtien paikallistamiseen. Tarkemmat mittaukset tulevat kyseeseen, kun kuivumisaikataulu on tiukka ja kuivumisen vaikutukset muuhun aikatauluun ovat merkittäviä.
Kosteusmittareiden mittaustarkkuuden säätäminen
Tulokset ovat luotettavia vain jos mittarit ovat kalibroituja. Kosteusmittarit kalibroidaan tunnettuja suolaliuoksia mittaamalla, ja vertaamalla mittarin näyttämiä tuloksia suolaliuksen tunnettuihin kosteusarvoihin. Luotettava kalibrointi tehdään laboratorio-olosuhteissa. Pienetkin prosentuaaliset mittausvirheet ovat rakenteiden kosteutta mitattaessa merkittäviä. Tarkkuuden raja-arvona pidetään alle ± 5 % mittausvirhettä.
Laitteiden kalibrointitiheys on riippuvainen laitteen toimintaperiaatteesta ja komponenteista ja laitevalmistaja ohjeistaa laitteen säätämisestä käyttöohjeessa. Kalibrointiajankohta merkitään kosteusmittariin, jotta riittävän tiheä kalibrointiväli voidaan tarkistaa mittauksia aloittaessa. Tiheällä kalibrointivälillä mittalaitteen mittatarkkuus pysyy hyväksyttävällä tasolla.
Seurantatiedot kuivumisaika-arvion tukena
Kuivumisolosuhteiden seuranta tukee kuivumisaika-arvion toteutumisen arviointia kun mitattuja lämpötila- ja kosteusarvoja verrataan suunnittelussa käytettyihin kuivumisolosuhdeoletuksiin. Mitattujen arvojen vastatessa olosuhdeoletuksia voi kuivumisaika-arvion toteutumista pitää todennäköisenä.