Toimet

Näytepalamenetelmä

Näytepalamenetelmässä näytteet on otettava oikealta syvyydeltä ja riittävän kaukaa työstön reunasta. Lähde: RT14-10984 Betonin suhteellisen kosteuden mittaus.

Näytepalamittaus on  porareikämenetelmää nopeampi, luotettavampi ja sitä tulee käyttää  kun rakenteen lämpötila ei ole lähellä rakenteen käyttölämpötilaa +20 °C. Näytepalamittauksessa suurin virhetekijä on, että kosteutta ehtii haihtumaan näytteenoton yhteydessä.

  1. Rakenteeseen tehdään kuoppa arviointisyvyyteen
    1. poraamalla 10 16 mm poranterällä 100 150 mm reikiä ympyrän kaareen muotoon
    2. käyttämällä kuivaporauskruunua
  2. Arviointisyvyys tarkistetaan mittaamalla.
  3. Syvyyden ollessa oikea, pinnasta piikataan taltalla murusia materiaalista.
  4. Murusilla täytetään 1/3 koeputken tilavuudesta.
  5. Mittausanturi viedään koeputkeen.
  6. Koeputki tiivistetään.
  7.  Koeputki näytepaloineen siirretään +20 °C vakiolämpötilaan ja annetaan tasaantua 2 – 12 tuntia mittalaitteen ohjeiden mukaisesti.

 

Porareikämenetelmä

Betonirakenteen suhteellisen kosteuden mittaaminen porareikämenetelmällä. Lähde: RT14-10984 Betonin suhteellisen kosteuden mittaus.

Porareikämenetelmässä kosteutta mitataan rakenteeseen poratusta 16 mm halkaisijaltaan olevasta, puhdistetusta, tiivistetystä ja kosteudeltaan tasaantuneesta porareiästä.

  1. Porareiät porataan mittaussyvyyteen 16 mm terällä.
  2. Porareikä puhdistetaan pölystä imurilla tai paineilmalla.
  3. Porareikään asetetaan suojaputki
  4. Suojaputken esiin jäävän tyven ja alustan liitos tiivistetään kitillä.
  5. Suojaputken pää tiivistetään kitillä tai tulpalla.
  6. Porareiän kosteuden annetaan tasaantua 3 – 7 vuorokautta.
  7. Kalibroitu mittapää asennetaan putkeen ja tiivistetään.
  8. Kosteuden annetaan tasaantua reiässä 1 – 24 tuntia, kosteusmittarin käyttöohjeen mukaisesti.
  9. Mittapää kytketään mittauslaitteeseen, josta luetaan suhteellinen kosteus sekä lämpötila.

Rakenteista tehtävät mittaukset

Rakenteen kosteusmittausten tuloksia on verrattava kuivumisaika-arvioon.Rakenteista mitataan lämpötilaa ja kosteutta. Rakenteen lämpötiloja seurataan, koska lämpötilalla

  • on suuri merkitys kuivumisnopeuteen
  • on suuri merkitys suhteellisen kosteuden mittausten luotettavuuteen
  • pystytään seuraamaan betonin lujuudenkehitystä.

Rakenteiden kosteusmittaukset ovat luotettavimmat kun rakenteen lämpötila on +15  +25°C. Rakenteen sisällä tapahtuvat kosteusliikkeet hidastuvat merkittävästi kun rakenteen lämpötila laskee alle + 15 °C:n, mikä aiheuttaa epävarmuutta mittaukseen.

Rakenteen sisälämpötilan mittaukseen soveltuvat tavanomaiset nestelämpömittarit tai elektroniset lämpömittarit. Rakenteen sisälämpötilaa voidaan arvioida myös pintalämpötilaa seuraamalla. Nestelämpömittareiden käyttö vaatii mittauspisteiksi rakenteeseen asennetut putket. Elektroniset mittarit toimivat rakenteeseen asennettujen antureiden avulla. Mittauspisteet on valittava niin, että rakenteen kylmistäkin osista saadaan luotettava tieto lämpötilasta. Rakenteen kylmimpiä osia ovat nurkat sekä kylmäsiltoja muodostavat tukialueet.

Rakenteen pintalämpötiloja mitataan, kun rakennetta lämmitetään paikallisesti esimerkiksi infrapunasäteilijöiden avulla. Betonin sisälämpötilan on mittauksissa havaittu olevan on noin 5 °C pintalämpötilaa alhaisempi.

Rakenteen kosteuden mittaaminen

Rakenteen kosteuden mittaamisella tarkoitetaan pääsääntöisesti rakenteen suhteellisen kosteuden mittaamista porareikä- ja näytepalamenetelmällä. Rakenteesta voidaan mitata myös pintakosteutta ja absoluuttista kosteutta. Näitä mittauksia ei suositella käytettäväksi pinnoituspäätösten teossa.

Rakenteen suhteellisen kosteuden mittaaminen

Rakenteen kuivumista seurataan ja pinnoitettavuus- ja päällystettävyyspäätökset tehdään suhteellisen kosteuden mittausten avulla. Rakenteen saavutettua tavoitteellisen suhteellisen kosteuden rakenne on riittävän kuiva pinnoitusta tai päällystämistä varten. Liian aikainen päällystäminen johtaa kosteusvaurioon rakenteessa.

Rakenteiden kosteusmittaukset aloitetaan kun rakennuksen runko, ikkunat ja vesikatto ovat valmiit ja rakennus on tiivis sekä rakennuksen kuivamiseen tähtäävä lämmitys on aloitettu. Mittaukset tehdään 2 4 viikon välein. Lähtötilanteen ja jatkuvan seurannan mittausten tarkoituksena on todeta kuivuminen. Näihin mittauksiin ei sisälly suurta riskiä virheellisestä mittaustuloksesta ja siksi mittauksen voi tehdä tehtävään perehtynyt henkilö. Päällystämis- ja pinnoituspäätöstä varten tehtävä, kattavampi ja tarkempi, mittaus tulee olla sertifioidun mittaajan tekemä.

Suhteellisen kosteuden mittausmenetelmissä on tarkistettava, että:

  • laitteiden kalibrointiväliä noudatetaan
  • näytteenotto tehdään puhdistetusta reiästä tai kuopasta
  • näyte otetaan oikealta syvyydeltä
  • rakennelämpötilassa +15 – +25 °C käytetään porareikämenetelmää – muulloin näytepalamenetelmää
  • näytteenottomenetelmää noudatetaan tarkasti ja että tyypilliset virhelähteet eliminoidaan

Mittausmenetelmät on esitetty tarkemmin mm. RT-ohjekortissa RT14-10984 Betonin suhteellisen kosteuden mittaus.
Mittausmenetelmiä ovat porareikämenetelmä ja näytepalamenetelmä.

Mittauspisteiden valinta

Mittauspiste koostuu useammasta porareiästä. Porareiät tehdään rakenteen kohtiin, joissa rakennekosteuden oletetaan olevan suurin. Tyypillisesti näitä ovat kulkureittien ja saumojen kohdat. Tuloksen luotettavuuden vuoksi mittauspisteitä tulee olla jokaisessa huoneessa 2 – 4 kpl. Seurantamittauksissa riittää yksi arviointisyvyydeltä otettu näytepari huonetta kohti, pinnoitus- ja päällystyspäätöksiä tukevissa mittauksissa enemmän.

Mittauspisteessä tulee olla vähintään kaksi saman syvyistä rinnakkaista reikää noin 100 300 mm etäisyydellä toisistaan. Mittauspisteessä otetaan näyte arviointisyvyydeltä, joka määritellään rakenteen kuivumissuuntien ja paksuuden perusteella:

   Arviointisyvyys kahteen suuntaan kuivuvassa rakenteessa

   0,2 × rakenteen paksuus

   Arviointisyvyys yhteen suuntaan kuivuvassa rakenteessa

   0,4 × rakenteen paksuus

Mittauspisteessä mitataan kosteus myös rakenteen pinnasta 0 – 10 mm syvyydeltä sekä 20 – 30 mm syvyydeltä, jolloin rakenteen kosteusjakauma saadaan määriteltyä.