Kosteusriskiluokat

Hankkeen kosteudenhallinnan riskitasoluokan eli kosteusriskiluokan määrittelyn tarkoitus on saada hankkeen osapuolet kohdistamaan riittävä huomio hankkeen riskien selvittämiseen ja hallintaan.

Rakennuksen kosteusriskiluokka määräytyy ensisijaisesti hankkeen kosteusteknisen ja kosteudenhallinnan vaativuuden perusteella. Hankkeen vaativuuden lisäksi riskiluokan valintaan voi vaikuttaa kosteusvaurioiden seuraukset: vaikka vaativuus ei olisi suuri, voidaan mahdollisten vakavien tai laajojen seuraamusten perusteella nostaa riskiluokkaa.

Hankkeen kosteusteknistä ja kosteudenhallinnollista vaativuutta arvioidaan rakennuksen, tilojen sekä rakennusosien suunnittelun, toteutuksen sekä ylläpidon vaativuuden perusteella. Rakennuksen kosteudenhallinnan vaativuuden määrittelyssä huomioitavia asioita on esitetty  muistilistassa.

Rakennuksen kosteudenhallinnan vaativuuden määrittelyssä huomioitavia asioita

  • Rakennuksen sisäpuolinen kosteusrasitus (vaativia uimahallit, pesulat, suurkeittiöt)
  • Ulkopuolinen kosteusrasitus (meri, viistosade, kasvillisuus)
  • Rakennuksen geometria (monimuotoisuus, koko, liitosten määrä)
  • Vaadittava turvallisuus kosteusvaurioita vastaan
  • Sisäilmavaatimukset ja terveellisyys
  • Käyttöikätavoite
  • Korjauskohteen vaativuus

Kosteusriskiluokat

Hankkeet voidaan jakaa kolmeen kosteusriskiluokkaan:

1. Kosteusriskiluokka R1

Tavanomaiset asuin-, liike-, ja toimistorakennukset.

Kosteudenhallinnassa on käytössä normaalimenettely, jossa käsitellään toimenpiteitä liittyen rakennuttamiseen ja projektinhallintaan, suunnitteluun, toteutukseen ja valvontaan sekä rakennuksen käyttöön ja ylläpitoon.

2. Kosteusriskiluokka R2

Normaalia vaativammat asuin-, liike-, ja toimistorakennukset sekä koulut ja päiväkodit.

Kosteudenhallinnassa käytetään pääasiassa normaalimenettelyä. Tarvittaessa valitaan tehostettuja menettelytapoja.

3. Kosteusriskiluokka R3

Rakennukset, joilla on suuri kosteusrasitus tai jotka ovat muuten kosteudenhallinnan kannalta erittäin vaativia. Tällaisia rakennuksia ovat mm. uimahallit, kostutetut tilat sekä pakkasvarastot.

R3 luokan rakennuksissa käytetään kosteudenhallinnassa tehostettua menettelyä.

Kosteudenhallinnan tehostettu menettely

Kosteudenhallinnan tehostetussa menettelyssä

  • Toimijoiden pätevyys varmistetaan (AA pätevyys)
  • Tekniset ratkaisut suunnitellaan ja toteutetaan huolella
  • Suunnitelmat tarkastetaan ulkopuolisella taholla
  • Työmaatoteutuksessa käytetään ulkopuolista laadunvarmistusta
  • Valmisosien valmistuksen laadunvarmistus varmistetaan
  • Työmaan kosteudenhallintaa tehostetaan
  • Käytönaikaista seurantaa ja huoltoa tehostetaan (tarkistusväli, kunnostusväli)
  • Tiedonkulkua tehostetaan

Lisäksi rakennuksilla, joilla on tavanomaista suuremmat käyttöikä- ja toimivuusvaatimukset, joiden käyttö aiheuttaa tavanomaista suuremmat rasitukset rakenteille tai joiden välilliset vauriot ovat suuret (esim. atk-keskukset, arvotavara-arkistot) on otettava huomioon mm. rakenneratkaisujen tarkistettavuus sekä ratkaisujen teoreettinen toimivuus.

Huomioitavia tekijöitä tavanomaista vaativammissa kohteissa, alhainen riskien sieto

  • Tarkastettavuus
  • Huollettavuus ja korjattavuus
  • Välillisten vesivahinkojen korjattavuus
  • Ratkaisun teoreettinen toimivuus
  • Kokemukset ratkaisuista
  • Rakennusaika ja käyttöönotto

Ylempi kuva: Telinekataja. Alempi kuva: Ramirent.