Rakennushankkeeseen ryhtyvä luo raamit koko hankkeen aikataululle. Aikataulun tulee olla realistinen niin, että hankkeen suunnitteluun, työmaatoteutukseen ja rakennuksen käyttöönottoon on varattu riittävästi aikaa ja hanke voidaan toteuttaa kosteusturvallisesti. Hankkeen laajuudesta ja toteutusmuodosta riippuu, kuinka kauan eri suunnitteluvaiheet kestävät. Rakennusaika puolestaan vaihtelee työmaan olosuhteiden sekä valittujen toteutus- ja runkovaihtoehtojen mukaan.

Kuva: Last Planner -menetelmällä tehty aikataulu. Lähde: Mittaviiva Oy.

Realistinen aikataulun takaa osapuolien työrauhan ja mahdollistaa kosteusturvallisen suunnittelun ja rakentamisen. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on hyvä käyttää asiantuntijoita, esimerkiksi kosteudenhallintakoordinaattoria, apuna kokonaisaikataulun realistisuuden ja riittävyyden arvioinnissa. Hankkeen edetessä aikataulua arvioidaan uudelleen suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden toimesta.

Suunnitteluaikataulu

Suunnittelun aikataulun laadinnassa ja ohjauksessa voidaan käyttää apuna mm. Last Planner -menetelmää. Menetelmän avulla voidaan varmistaa suunnittelun vaatimien lähtötietojen ja yhteistyön oikea-aikaisuus sekä suunnittelun sisällön riittävyys. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon tuotannon ja hankinnan aikataulut, että ne palvelevat hankkeen kosteusteknistä toteutusta mahdollisimman hyvin.

Kuva: Suunnitteluvaiheen välitavoitteita Last Planner -aikataulupohjassa. Lähde: Mittaviiva Oy

Rakentamisen aikataulu

Aikataulun laadinnassa pyritään siihen, että toteutus ajoittuisi mahdollisimman kuivaan vuodenaikaan. Apuna aikataulun hahmottelemisessa voi käyttää esimerkiksi ajoitusmallia. https://ajoitusmalli.mittaviiva.fi/

Rakennushankkeeseen ryhtyvän on syytä asettaa vaatimuksia hänelle toimitettavan työaikataulun muodolle ja sisällölle. Tilaaja voi omalta osaltaan varmistua siitä, että urakoitsija kykenee suoriutumaan omista velvoitteistaan sovitusti. Kosteudenhallinnan osalta keskeistä on, että tilaaja on asettanut välitavoitteet milloin vaipparakenteet ovat vedenpitäviä ja eristettyjä sekä milloin lämmitys on aloitettava. Tilaaja voi vaatia myös, että aikatauluun merkitään yksittäisinä tapahtumina kosteusmittausten ajankohdat.

Rakennustyömaan aikataulun laadinnassa ja ohjauksessa voidaan käyttää apuna Last Planner -menetelmää. Työmaalla voidaan pitää ennen kunkin rakennusvaiheen aloitusta aikataulusuunnittelupalaveri, jossa varmistetaan että työtehtävien edellytykset ovat kunnossa ja että kosteudenhallinnan toimenpiteet (mm. suojaukset, mittaukset, tarkistukset) ajoittuvat oikein hankkeen muiden tehtävien kannalta. Tavoitteena on, että jokainen työntekijä tietää mitä häneltä kosteudenhallinnan kannalta odotetaan ja miten oma työskentely vaikuttaa muiden tehtäviin työmaalla.

Kuva: Esimerkki ajoitusmallilla tehdystä aikataulusta. https://ajoitusmalli.mittaviiva.fi/