Kohteen ominaisuudet määrittävät rakennushankkeen kosteusteknisen vaativuuden. Rakennuttajan tehtävänä on hankeen alussa koota rakennuspaikkaan ja kohteeseen liittyvät lähtötiedot. Lähtötietojen avulla rakennushankkeeseen ryhtyvä muodostaa yhdessä asiantuntijoiden kanssa hankkeelle kosteudenhallinnan tavoitteet. Hankesuunnitteluvaiheessa tehdään yleensä päätös hyödyntää tunnettua kosteudenhallinnan toimintamallia, kuten kuivaketju10 tai Terve Talo.
Hankkeen kosteusriskien ja niihin liittyvien toimenpiteiden määrittely on hankkeen aikana täydentyvää. Rakennushankkeeseen ryhtyvä määrittelee hankkeen alustavat kosteusriskit. Alustavan riskienarvion avulla määritellään rakennushankkeelle kosteusriskiluokka (1-3).
Kosteudenhallinnalle asetetut tavoitteet kirjataan ylös kosteudenhallintaselvitykseen. Kosteudenhallintaselvityksen laadinta käynnistetään hankesuunnitteluvaiheessa ja sitä täydennetään ja tarkennetaan suunnitteluvaiheessa. Kosteudenhallintaselvitys toimii lähtötietona työmaan kosteudenhallintasuunnitelmalle. Kosteudenhallintaselvitys liitetään suunnittelu- ja urakkatarjouspyyntöihin sekä sopimusasiakirjoihin. Kaikki osapuolet sitoutetaan noudattamaan selvityksessä esitettyjä kosteudenhallinnan menettelyitä.
Kohteelle asetetut kosteudenhallinnan laatutavoitteet määritellään, dokumentoidaan ja tiedotetaan kaikille hankkeen osapuolille.
Kuva: Telinekataja Oy.