Kosteudenhallinnan menettelyt ja toimenpiteet

Kuva: Mittaviiva Oy

Hankkeen kosteudenhallintatoimenpiteiden laajuus riippuu rakennushankkeen olosuhteista, laajuudesta ja laadusta. Kosteusriskitasoltaan vaativassa hankkeessa toimenpiteitä on enemmän kuin kosteusriskitasoltaan normaalissa hankkeessa. Hankkeen alustava riskikartoitus sekä laatutavoitteet toimivat lähtötietona valittaessa hankkeelle joko normaalia tai tehostettua (erityismenettely) kosteudenhallinnan menettelytasoa tai niiden osittaista yhdistelmää.

Mikäli hankkeessa päätetään käyttää tunnettua kosteudenhallintamenettelyä, kuten Kuivaketju10-toimintamallia, iso osa kosteudenhallinnan toimenpiteistä sisältyy menetelmään eikä niitä tarvitse kuvata erikseen kosteudenhallintaselvityksessä. Ehtona on, että kaikki hankkeen osapuolet sitoutetaan toimintamallin noudattamiseen ja toimintamallin toteutuksessa otetaan huomioon hankkeen erityispiirteistä johtuvat kosteusriskit. Mikäli hankkeessa ei käytetä tunnettua kosteudenhallintamenettelyä, tulee kosteudenhallintaselvitys laatia seikkaperäisesti kuvaamaan koko hankkeen kosteudenhallintaprosessi.

Kuva: Mittaviiva Oy. 

Kosteudenhallinnan normaalimenettely

Kosteudenhallinnan normaaliin menettelyyn kuuluvat seuraavat toimenpiteet. Lähde: RIL 250-2011

 Rakennuttaminen ja
 projektinhallinta

  • rakennuttajan laatuun ja kosteudenhallintaan liittyvät vaatimukset ja tavoitteet on selkeästi määritelty ja dokumentoitu
  • laaditaan kosteusriskiarvio
  • rakennuksen ja rakenteiden kosteusteknisen toimivuuden kannalta tärkeät kohdat (kriittiset laatutekijät) on riskiarviossa tunnistettu
  • rakennesuunnittelija osallistuu kriittisten työvaiheiden aloituspalavereihin.
 Suunnittelu
  • suunnittelijoiden pätevyys ja hanke-/tehtäväkohtainen kelpoisuus kosteudenhallinta-asioissa on kunnossa
  • kosteudenhallintasuunnitelman laadinta alkaa suunnitteluvaiheessa ja täydentyy hankkeen aikana
  • vastaava rakennesuunnittelija varmistaa eri osapuolten laatimien rakennesuunnitelmien yhteensopivuuden myös rakennusfysikaalisen ominaisuuksien osalta
  • rakennus-, rakenne- ja talotekniset suunnitelmat ovat tehtävän luonteeseen nähden riittävän kattavat
  • rakennesuunnitelmien osalta noudatetaan suunnittelutasoa RF1 (perustaso) ja tarvittavassa laajuudessa RF2 (tarkennettu suunnittelu) hankkeen vaativuudesta riippuen (RF1 taso määritelty lopussa)
  • suunnittelijoilla on oma sisäinen laadunvarmistus- ja asiakirjojen tarkastusmenettely (tarvittaessa käytetään ulkopuolista tarkastusta)
  • hankkeen alussa on mm. rakennusvalvonnan ja tilaajan kanssa sovittu suunnitelmien tarkastusmenettelystä ja rakennusvalvontaan toimitettavan rakennesuunnittelun asiakirjojen laajuudesta.
 Toteutus ja valvonta
  • urakoitsijoilla ja tuotevalmistajilla on omat sisäiset laadunvarmistusmenettelyt
  • toteuttajien pätevyys on kunnossa
  • työmaajohto täydentää kosteudenhallintasuunnitelmaa työnaikaisten toimenpiteiden osalta (suojaus, rakenteiden kuivumisen hallinta) ja toimii sen mukaisesti
  • viranomaistarkastukset ja RakMK A 1 :ssä mainitut muut normaalit laadunvarmistustoimenpiteet suoritetaan asianmukaisesti
  • laaditaan käyttöä ja huoltoa koskevat ohjeet.
 Ylläpito ja käyttö
  • suoritetaan huolto-ohjeiden mukaiset tarkastukset, huoltotoimenpiteet ja korjaukset
  • käyttö on riittävästi opastettu.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

                                           

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kosteudenhallinnan tehostettu menettely (RIL250-2011)

Kosteudenhallinnan tehostetussa menettelyssä tehdään normaalien toimenpiteiden lisäksiRivitalon suojaus runkovaiheessa. Kuva: Ramirent.

  • Toimijoiden pätevyys varmistetaan (AA pätevyys)
  • Tekniset ratkaisut suunnitellaan ja toteutetaan huolella
  • Suunnitelmat tarkastetaan ulkopuolisella taholla
  • Työmaatoteutuksessa käytetään ulkopuolista laadunvarmistusta
  • Valmisosien valmistuksen laadunvarmistus varmistetaan
  • Työmaan kosteudenhallintaa tehostetaan
  • Käytönaikaista seurantaa ja huoltoa tehostetaan (tarkistusväli, kunnostusväli)
  • Tiedonkulkua tehostetaan

Lisäksi rakennuksilla, joilla on tavanomaista suuremmat käyttöikä- ja toimivuusvaatimukset, joiden käyttö aiheuttaa tavanomaista suuremmat rasitukset rakenteille tai joiden välilliset vauriot ovat suuret (esim. arvotavara-arkistot) on otettava huomioon mm. rakenneratkaisujen tarkistettavuus sekä ratkaisujen teoreettinen toimivuus.

Kuva: Ramirent.

Attachments:
Download this file (Kosteudenhallinnan_normaalimenettely.pdf)Kosteudenhallinnan normaalimenettely ja suunnittelun perustaso[lähteestä RIL 250-2011]52 kB