Hankesuunnitteluvaiheessa selvitetään rakennuspaikan ja kohteen kosteudenhallintaan liittyvät olosuhteet ja kartoitetaan alustavat kosteusriskit. Apuna kosteusriskien kartoituksessa voi käyttää alla kuvattua arviointia. Tietoja käytetään hyväksi arvioitaessa hankkeen kosteudenhallinnan vaativuutta. Tunnistetut riskit tulee antaa tiedoksi suunnittelijoille ja urakoitsijoille.
Rakennuksen kosteusriskiluokka määräytyy ensisijaisesti hankkeen kosteusteknisen ja kosteudenhallinnan vaativuuden perusteella. Korkean kosteusriskiluokan hankkeissa, kuten uimahallit, kosteudenhallintakeinot tulee miettiä tarkemmin kuin normaaleissa hankkeissa.
Hankesuunnitteluvaiheessa käsitellään myös korjaustapa- ja laajuusvaihtoehtoja sekä niiden riskejä. Esimerkkejä korjaustavoista sekä niihin liittyvistä riskeistä on esitetty ympäristöministeriön oppaassa Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakennusten korjaus (PDF).
1. Kosteuslähteiden merkitys
- Vähäinen
- Normaali
- Normaalia suurempi
2. Rakenteiden vaurioalttius
- Normaali
- Normaalia korkeampi
- Erityisen korkea
3. Aiheutunut rasitustaso
- Normaali
- Normaalia vaativampi
- Erityisen vaativa
4. Mahdollisesti aiheutuvien vaurioiden vakavuus
- Normaali
- Normaalia vakavampi
- Erittäin vakava
5. Alustava kosteusriskiluokka
- Normaali
- Normaalia vaativampi
- Erityisen vaativa
Riskirakenteet
Etsitään ja tunnistetaan kosteusteknisesti ongelmalliset rakenteet, kuten ulokeparvekkeet, puurakenteiset parveketaustaseinät sekä muu erityisdetaljiikka. Apuna arvioinnissa voi käyttää Kuivaketju10 -toimintamallin riskirakenteita. Tunnistetaan kosteustekniset erityistä huomiota vaativat rakenteet, kuten monimuotoinen julkisivu, loivien vesikattorakenteiden liitokset ja tasoerot sekä rakennuksen vaipan läpiviennit.
Ylempi kuva: Ramirent.
Alempi kuva: Kuivaketju10 -toimintamallin riskilista. Lähde: http://kuivaketju10.fi.