Laadukkaalle rakentamiselle luodaan hyvät lähtökohdat onnistuneella suunnittelulla. Suunnitteluprosessi on sujuva, kun suunnittelun lähtötiedot pitävät paikkansa, suunnitteluratkaisut toimivat, suunnittelijoiden yhteistyö toimii ja suunnittelua ohjataan hyvin. Hyväksi todettu tapa on, että suunnitteluun osallistetaan aktiivisesti hankkeen eri osapuolia aina tilaajasta ja rakennuttajasta lähtien urakoitsijoihin ja käyttäjiin. Lähtötietojen epämääräisyydet korostuvat erityisesti korjausrakentamisessa, joissa ei välttämättä ole ajantasaisia aikaisempia suunnitelmia käytettävissä.
Hankesuunnitteluvaiheen alustavaa kosteuslähteiden arviointia tarkennetaan ja laajennetaan rakennussuunnitteluvaiheessa. Rakennussuunnitteluvaiheen tietojen avulla rakennushankkeeseen ryhtyvä tai kosteudenhallintakoordinaattori täydentää yhteistyössä suunnittelijoiden kanssa kosteudenhallintaselvitystä.
Tilaajan ja rakennuttajan rooli
Tilaajan ja rakennuttajan rooli on keskeinen suunnittelunohjauksessa ja hankkeen etenemisessä. Tilaajalla on hyvä olla selkeä käsitys hankkeen tavoitteista ja reunaehdoista. Tilaajan tulee pystyä tuottamaan riittävät lähtötiedot suunnittelulle ja tekemään tarvittavat päätökset riittävän nopeassa aikataulussa. Tilaajan puolelta on hyvä olla henkilö, joka ohjaa suunnittelua ja huolehtii osaltaan suunnittelijoiden välisestä yhteistyöstä. Tarkoituksena on, että keskustelu ja tiedonkulku on avointa sekä tarvittaviin lähtötietotarpeisiin ja ongelmakohtiin reagoidaan nopeasti.
Suunnittelijoiden rooli
Pääsuunnittelijan tulee ensisijaisesti varmistaa, että hankkeeseen on palkattu ammattitaitoiset suunnittelijat hankkeen vaatimustasoon nähden ja suunnittelijoiden osaaminen saadaan hyödynnettyä hankkeen hyväksi. Hankkeen suunnitteluprosessiin kannattaa kytkeä riittävän laaja joukko ammattilaisia, jotka tukevat suunnittelutyötä ja varmistavat sen laatua. Hyväksi havaittu tapa on, että ulkopuolinen suunnittelija, konsultti tai tarkastaja käy läpi suunnitelmien riskikohdat.
Suunnittelijoita valittaessa rakennusfysiikan osaaminen ja sen hallinta on oltava yksi valintakriteeri. Tarvittava osaamisen taso määräytyy hankkeen vaativuuden mukaan. Vaativuusluokkaan vaikuttavat mm.
- rakenteiden ja rakennuksen toiminnalliset ja tekniset vaatimukset
- rakennuksen koko sekä tilojen käyttötarkoitus
- rakennuksen terveellisyyteen, energiatehokkuuteen ja rakennussuojeluun liittyvät osatekijät
- rakenteiden rakennusfysikaaliset vaatimukset
- suunnittelu-, laskenta- ja mitoitusmenetelmät
- ympäristö ja rakennuspaikan edellyttämät vaatimukset.
Suunnittelutehtävien vaativuusluokista (vähäinen, tavanomainen, vaativa ja poikkeuksellisen vaativa) on säädetty tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä (214/2015).
Rakennesuunnittelijan kelpoisuuden arviointiin löytyy ohjeita mm. rakennusvalvontojen TOPTEN -käytännöt sivustolta Rakennesuunnittelijan kelpoisuus, tulkintaohje (PDF).
Suunnitteluvaiheen riskiarvio kosteusriskien kartoittamiseksi
Suunnitteluvaiheessa tehdään riskiarvio hankkeen kosteusriskien kartoittamiseksi. Kosteudenriskikartoituksessa käydään läpi suunnitelmien kosteusriskikartoitus ja kosteusteknisesti kriittiset rakenteet sekä kuvataan toimenpiteet kosteusriskien torjumiseksi sekä rakenteiden tarkastukset. Riskien tunnistamismenetelmistä on kirjoitettu tarkemmin kohdassa Riskien kartoitus. Tärkeintä on tunnistaa kosteusteknisesti kriittiset rakenteet ja niiden kosteusteknisen toimivuuden varmistamiseen liittyvät tekijät.
Tavoitteena on alustavasti määritellä kosteuslähteet ja niiden merkitys, rakenteiden alttius kosteudelle sekä mahdollisten syntyvien vaurioiden vakavuus. Erikseen tarkastellaan rakennusvaipan (ulkoseinät ja julkisivut, alapohja, välipohjat, yläpohja, vesikatto ja liittymädetaljit) erikoispiirteet kiinnittäen erityisesti huomiota kaavoituksen asettamiin detaljitasoisiin vaatimuksiin.
Kosteusriskittömät suunnitteluratkaisut
Suunnittelijoiden on tehtäviensä mukaisesti huolehdittava rakennuksen suunnittelusta siten, että rakennus täyttää sen kosteustekniselle toimivuudelle asetetut olennaiset tekniset vaatimukset. Olennaiset vaatimukset täyttyvät, kun suunnittelussa ja rakentamisessa noudatetaan annettuja ohjeistuksia, hyväksi todettuja suunnitteluratkaisuja sekä hyvää rakentamistapaa. Kuivaketju10 -toimintamallissa on esitetty kymmenen isointa riskiä, jotka tarkennetaan hankekohtaisiksi. Ympäristöministeriön ohjeessa rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta 2020 (PDF) on esitetty rakenteissa huomioitavia kohtia.
Valittujen rakenneratkaisujen tulee olla sellaisia, joiden elinkaaren aikana ilmenevät vähäiset virheet ja puutteet eivät vielä johda rakenteiden haitalliseen vaurioitumiseen. Rakenteiden kestävyyteen elinkaaren aikana vaikutetaan riittävän yksityiskohtaisilla suunnitteluratkaisuilla.
Valittujen ratkaisujen on hyvä sietää rakentamisen ja rakennuksen käytön aikana mahdolliset ajoittaiset vähäiset kastumiset. Ratkaisuissa huomioidaan, että ne ovat toteutettavissa rakennuspaikan sääolosuhteissa tai erikseen sääsuojattuina. Suunnitteluratkaisuissa huomioidaan rakennuksen sisäiset ja ulkoiset kosteusrasitukset sekä tarkastellaan rakenteen mahdollisuus kuivua. Suunnitteluratkaisujen valinnassa kannattaa huomioida, että mitä nopeammin esimerkiksi vaippa saadaan rakennuksessa umpeen, sitä helpommin olosuhteet voidaan järjestää rakentamiselle suotuisammiksi.
Suunnittelun ohjausmenettely kosteusriskittömiin, ristiriidattomiin ratkaisuihin
Suunnittelunohjauksessa keskeisenä lähtökohtana on kosteusriskittömät suunnitteluratkaisut ja ristiriidattomat ratkaisut. Hyvä suunnittelunohjaus ja pätevät suunnittelijat takaavat sen, että rakenteiden kosteusriskikohdat tunnistetaan ja poistetaan. Suunnittelijoista pääsuunnittelijan tai vastaavan erityissuunnittelijan tehtävänä on tarkastaa eri suunnittelualojen suunnitelmista niiden yhteensopivuus ja toteuttavuus - myös kosteusteknisten ratkaisuiden osalta. Suunnittelijoiden on hyvä kokoontua yhteen tarkastelemaan suunnitelmien mahdollisia ristiriitaisuuksia. Hyvä tapa on myös ottaa urakoitsijoita mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mukaan suunnitteluun. Hyviä käytäntöjä ovat mm. kosteudenhallintatyöpajat, jossa käydään suunnittelijoiden, kosteudenhallintakoordinaattorin, urakoitsijan ja materiaalitoimittajien kanssa yhteistyössä läpi miten rakenteet toteutetaan kosteusturvallisesti.
Yhteistyöpalavereihin kutsutaan koolle ne ihmiset, joilla on keskeinen rooli kyseisessä palaverissa käsiteltävissä asioissa. Palaverien luonne mietitään etukäteen: onko tarkoituksena tehdä päätöksiä, koordinoida tulevia töitä vai käyttää esimerkiksi aikaa yksittäisten suunnitteluratkaisujen tekemiseen.
Urakoitsijoille ja suunnittelijoille on hyvä tarjota mahdollisuuksia keskustella suunnitteluratkaisuista ennen rakennustöiden aloittamista. Kaikkien osapuolien osaamisella voidaan parantaa lopputuotteen laatua sekä vähentää työmäärää.
Suunnittelun aikana suunnittelijat arvioivat yhdessä koordinaattorin ja urakoitsijan kanssa, ovatko suunnitelmat käytännössä toteuttamiskelpoisia riskikohtien osalta. Suunnittelijoiden on hyvä myös osallistua työmaakokouksiin ja varmistaa, että tieto siirtyy toteuttaville tahoille.
Suunnitelma-asiakirjoissa ryhtyvän vaatimus- ja tavoitetasot toteutukselle
Suunnitelma-asiakirjoihin viedään toteutuksen kosteudenhallinnassa huomioitavat ja vaadittavat seikat (miten varmistetaan – toimintatapa). Tämä varmistetaan esimerkiksi sillä, että suunnitelmat käydään läpi yhteistyössä kosteudenhallintakoordinaattorin kanssa ja että suunnitelmat viedään tarvittavilta osin riittävän tarkalle tasolle. Hyvä tapa on esimerkiksi laatia detaljikuvat riskikohdista 1:5 mittakaavaan piirrettynä. Hyvä tapa on määritellä hankkeen suunnitteluvaiheessa myös rakennusosakohtaiset suojausvaatimukset asennusolosuhteet huomioiden.
Suunnitelmien ristiriitaisuudet
Hyvästä suunnittelusta huolimatta suunnitelmiin voi jäädä ristiriitaisuuksia, jotka huomataan vasta työmaalla. On hyvä miettiä myös etukäteen toimintatavat siitä, miten suunnitteluun liittyvät ongelmat ja avoimet kysymykset nostetaan esiin rakentamisen aikana, kenen kanssa niitä käsitellään ja miten yhdessä päätetyt muutokset kirjataan rakennushankkeen dokumentteihin.