Maanvastaiset alapohjarakenteet ovat kosketuksissa salaoja- ja täyttökerroksen tai pohjamaan kanssa. Maanvastaisten alapohjien kosteustekninen toimivuus varmistetaan
- rakenteen tiiveydellä
- rakennuspohjan kuivattamisella ja kuivana pitämisellä sekä
- alapohjarakenteiden oikeaoppisella suunnittelulla ja toteuttamisella.
Rakennuspohjan ja tonttialueen kuivatusta on käsitelty RT kortissa RT 81-11000 Rakennuspohjan ja tonttialueen kuivatus (2010).
Tutustu myös Ympäristöministeriön ohjeeseen rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta 2020 (PDF).
Lattian yläpinta
Maanvastaisen alapohjan yläpinan tulle olla vähintään 0,3 metriä maanpinnan yläpuolella. Tarkoituksena on suojata alapohjan reuna-alueet ja ulkoseinien alaosat maaperän kosteusrasitukselta. Mikäli maanvastaisen lattian yläpinta on alempana, kuten esimerkiksi kokonaan maanpinnan alapuolella olevien tilojen tapauksessa on, rakennus- ja erityissuunnittelijan tulee kiinnittää erityista huomiota rakenteen kosteustekniseen toimivuuteen. Tällöin hulevesien siirtyminen rakenteisiin estetään salaojituksella, pintavesien poisjohtamisella sekä perusmuurin vedeneristyksellä.
Tiiviys
Alapohjan alla on usein otolliset olosuhteet mikrobien ja homeen kasvulle. Maanvastaisen alapohjarakenteen tulee olla ilmatiivis, jotta korvausilma ei tule rakenteen läpi. Ilmatiivis alapohjarakenne estää myös maaperän radonin kulkeutumisen sisäilmaan.
Alapohjarakenteen tiiveyden kannalta haastavia kohtia ovat
- Rakenteiden väliset liitoskohdat
- Läpivientien tiivistäminen
- Betonin halkeilun estäminen
- Maapohjan täytön huolellinen tiivistäminen painumien estämiseksi
- Putkien vierustäytöt on tehtävä maa-aineksella, joka ei riko putkea
- Kantavissa laatoissa lämmöneriste on kiinnitettävä mekaanisesti laattaan, jotta lämmöneristeiden väliin ei synny ilmarakoja painumisen vuoksi.
Ohjeita tiiviin alapohjarakenteen toteuttamiseksi on esitetty RT-kortissa RT 103123 Radonin torjunta (2019).
Lämmöneristekerrosten määrän kasvattaminen lisää eristekerrosten painumista kuormituksen alla. Eristekerrosten ja samalla lattioiden painuminen voi johtaa vedeneristysten ja radontiivistysten pettämiseen sekä vaurioittaa eristetilassa kulkevia putkistoja. Painuminen tapahtuu vuosien kuluessa, jolloin ongelmat ilmenevät viiveellä.
Kantavissa alapohjissa kaikki eristekerrokset tulee kiinnittää mekaanisesti laattaan. Eristekerrosten väliin ei saa muodostua rakoja maaperän myöhemmin tapahtuvan painumisen vuoksi.
Alapohja pysyy tiiviinä, kun rakenteissa ei tapahdu painumien ja routimisen aiheuttamia muodonmuutoksia. Muodonmuutoksia voi tapahtua betonin kuivuessa.
Kuva: Periaatekuva perusmuurin vedeneristyksestä ja maapinnan muotoilusta. Lähde: Ympäristöministeriön ohje rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta 2020. Sivu 30, kuva 12.
Kapillaarisen vedennousun estäminen
Kapillaarinen vedennousu estetään riittävän paksulla kapillaarisen vedennousun katkaisevalla kerroksella. Kerroksen tulee olla riittävän paksu ja koostumukseltaan vettä hyvin läpäisevää ja tehty ei-kapillaarisesta materiaalista. Kiinnitä huomiota erityisesti raekokojakaumaan sekä massan tiivistysasteeseen.
Kapillaarinen kosteudensiirtyminen on estettävä myös lattialaatan yläpuolella. Pääosan lämmöneristyksestä tulee olla betonilaatan alla. Kosteuden siirtyminen perusmuurista tai alapohjarakenteista yläpuolisiin rakenteisiin tulee estää. Alasidepuu erotetaan kivirakenteista esimerkiksi kumibitumikermillä.
Kapillaarisen nousukorkeuden voi arvioida laittamalla läpinäkyvään putkeen kapillaarikatkona käytettävää kuivaa materiaalimassaa, antamalla veden nousta kapillaarisesti ja mittaamalla nousukorkeuden. Kapillaarikerroksen tulisi olla suurempi kuin mitattu nousukorkeus.
Diffuusiolla nousevan kosteuden estäminen
Diffuusiolla siirtyvää kosteutta voidaan estää asentamalla alapohjan lämmöneristekerroksien saumat limittäin. Käytettävän eristeen tulee olla mahdollisimman diffuusiotiivistä ja tiivisteen tarpeeksi paksu.
Diffuusio lisääntyy mikäli maaperä lämpiää esimerkiksi lämpöputkien tai laajarunkoisen rakennuksen vaikutuksesta. Huonetilan jäähtymistä maaperää kylmemmäksi on vältettävä.
Maanvastainen seinärakenne
Maanvastaisessa seinärakenteen suunnittelussa tulee ottaa huomioon ympäröivän maan kosteus ja hulevedet. Ulkoseinä tulee vedeneristää tai vedenpaine-eristää. Eristyksen tulee sijaita maanvastaisen ulkoseinärakenteen ulkopinnassa tai ulkopuolisen, maata vasten olevan lämmöneristyksen sisäpuolella. Kun seinän vierustalla ja rakennuksen alla on toimiva salaojitusjärjestelmä, voidaan seinällä käyttää vedeneristeitä, kuten perusmuurilevyä. Mikäli perusmuuriin kohdistuu ajoittaista vedenpainetta, käytetään jatkuvia vedeneristeitä, kuten kumibitumikermiä.
Pinnoitus
Rakenteen rakennekosteuden on poistuttava riittävästi ennen rakenteen pinnoittamista. Pinnoitteen valinnassa on huomioitava olosuhteet. Liian tiiviin pinnoitemateriaalin käyttö voi aiheuttaa kosteuden tiivistymisen lattian ja pinnoitteen väliin.
Pinnoittamisen raja-arvoja on annettu kirjallisuudessa. Ensisijaisesti noudatetaan kuitenkin materiaalivalmistajan ohjeita. Riittävä kuivuminen on varmistettava kosteuden mittaamisella.
Rakentamisen suojaaminen
Maapohja suojataan tarvittaessa pakkasen aiheuttamalta jäätymiseltä. Maapohjan tulee olla sula valun alkaessa.